Norjan arktista politiikkaa tukevat valtamerikelpoiset merivoimat. Norjan 200 meripeninkulman talousvyöhykkeen sekä Huippuvuorten ja Jan Mayenin saaren kalastusvyöhykkeiden valvonta rauhan aikana on merivoimien vastuulla. Norjan strateginen sijainti Kuolan niemimaalla olevien Venäjän sukellusvenetukikohtien läheisyydessä on johtanut siihen, että merivoimissa etusijalla on sukellusvenetorjunta. Norjan, Yhdysvaltojen ja Britannian merivoimien yhteistyön tärkein tehtävä on estää Venäjän merivoimien, erityisesti sukellusveneiden pääsy Pohjois-Atlantille.

Merivoimien Nansen-luokan fregattien suunnittelussa otettiin huomioon yhteistoimintakyky Yhdysvaltojen merivoimien kanssa, ja myös pääaseistus on amerikkalainen. Sukellusveneentorjuntatorpedojen ja kaikuluotaimien ohella aseistukseen kuuluu keskipitkän kantaman Sea Sparrow -ilmatorjuntaohjuksia (Evolved Sea Sparrow Missile, ESSM) ja norjalaisen Kongsbergin valmistamia NSM (Naval Strike Missile) -meritorjuntaohjuksia. Alukset on varustettu Lockheed Martinin Aegis-taistelunjohtojärjestelmällä, joka on kehitetty Yhdysvaltojen laivaston ohjushävittäjille.

Venäjän asevoimien tukikohtaverkosto Kuolan niemimaalla on Norjan sotilastiedustelun pääkohteita. Signaalitiedusteluun on käytetty merivoimien aluksia, joihin sotilastiedusteluesikunta on asettanut kuunteluteknikot. SIGINT-tiedustelualus Marjata IV otettiin käyttöön vuonna 2016, ja edeltäjän Marjata III:n (nyk. Eger) käyttöikää on jatkettu. Marjata IV -aluksen kotisatama Harstad Pohjois-Norjassa.

Norjan merivoimia kehitetään 2020-luvulla korvaamalla 1990-luvulla käyttöön otetut kuusi Ula-luokan sukellusvenettä neljällä saksalaisen Thyssen Kruppin valmistamalla A212 CD -luokan sukellusveneellä, joista ensimmäinen toimitetaan 2029.

Merivoimien ja rannikkovartioston käyttämistä NH-90-helikopterista luovuttiin 2022, ja ne korvataan kuudella Sikorsky MH-60R Seahawk -helikopterilla vuodesta 2025 alkaen. Helikoptereita käytetään Nansen-luokan fregateilla merivalvontaan ja sukellusvenetorjuntaan.

Puolustusselonteon (Langtidsplan 2025–2036) mukaan merivoimille hankitaan vähintään viisi uutta fregattia (+ yksi optio). Rannikkovartioston kykyä kasvatetaan hankkimalla kaksi uutta, eri kokoista alusluokkaa. Jo päätettyjen neljän uuden sukellusveneen hankinnan lisäksi suositellaan hankittavaksi yksi (+1 optio) sukellusvene.