Kiinan talous muuttui sosialistisesta suunnitelmataloudesta markkinataloudeksi vuonna 1978 aloitettujen uudistusten myötä. Pitkään jatkunut voimakas talouskasvu on nostanut yli 500 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle. Siitä huolimatta lähes 700 miljoonaa kiinalaista elää alle kymmenellä USD:lla päivässä.

Kiinan BKT on maailman toiseksi korkein Yhdysvaltojen jälkeen, ja edustaa noin 18,5 % maailman kansantaloudesta (2022). Ostovoimakorjatulla BKT:lla arvioituna Kiinan talous on jo Yhdysvaltojen taloutta suurempi. Vuonna 2020 Kiinasta tuli EU:n suurin kauppakumppani.

Kiinan kauppatase on ylijäämäinen. Vuosina 2001–2007 viennin vuotuinen arvo kasvoi 288 miljardista USD:sta 1 400 miljardiin USD:iin. Vuonna 2024 viennin arvo oli lähes 3 600 miljardia USD suurimpien vientialueiden ollessa ASEAN, Yhdysvallat ja EU. Tuonnin arvo vuonna 2024 oli noin 2 600 miljardia USD. Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin tavaran tuoja.

Kiinan talouskasvu on riippuvainen raaka-aineiden ja energian saatavuudesta. Kiina on investoinut energiaprojekteihin yli 50 maahan taatakseen luotettavat energiantoimitukset. Kiina kattaa raakaöljyn tarpeestaan noin 70 % tuonnilla. Maahan tuotavasta raakaöljystä noin 80 % kuljetetaan Malakansalmen ja Etelä-Kiinan meren kautta laivoilla. Energiansaannin turvaamiseksi laivojen esteetön liikkuminen on Kiinalle erittäin tärkeää.

Kiina on pyrkinyt parantamaan energiaturvallisuuttaan rakentamalla öljy- ja kaasuputkia Venäjältä, Kazakstanista, Pakistanista ja Myanmarista. Viimeksi mainitun putkilinja on osa jättimäistä Belt and Road Initiative -hanketta ja tarjoaa vaihtoehdon Malakansalmen läpikululle. Putkea pitkin siirretään Lähi-idästä ja Afrikasta laivoilla tuotua raakaöljyä Myanmarin rannikolta Kiinaan.

Maan koko ja talouskasvun edellyttämät suuret resurssit rajoittavat kasvuvauhtia. Talouskehitystä hidastavat myös työikäisen väestön määrän supistuminen, maaseudulla vapaana olevan työvoiman väheneminen, ympäristöongelmien hoitaminen sekä velkatasojen nousu ja epävarmuustekijät sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.

Kiina oli ainoa merkittävä talousmaa, jonka BKT kasvoi koronapandemian aikana (vuonna 2020 +2,3 %). Kriisin jälkeen Kiinan BKT kasvoi 8,1 % vuonna 2021, mutta sen jälkeen kasvu on vakiintunut 4–5 %:n tasolle.

Kiinan talouskasvu on perustunut investointeihin ja tavaratuotantoon. Nykyinen kasvumalli perustuu yhä enemmän kulutuskysyntään ja palveluihin nojaavalle kasvulle, kotitalouksien kulutuksen osuuden ollessa 40 % BKT:sta ja julkisen kulutuksen 16,5 %.

Kiina on investoinut vuodesta 2013 lähtien miljardeja noustakseen maailmantalouden veturiksi. Tavoitteena on muuttaa maailman poliittisia ja taloudellisia suhteita. Kiina haluaa täyttää maailmanmarkkinat tuotteillaan, ja siihen on suunnitelma. Uudeksi silkkitieksi kutsuttu 1 000 miljardin dollarin hanke (Belt and Road Initiative, BRI) on ihmiskunnan historian kallein hanke. Se koostuu rautateistä, merireiteistä ja maantieyhteyksistä Eurooppaan, Afrikkaan ja muualle Aasiaan. ”Silkkitien” varteen rakennetaan kiinalaisella pääomalla ja teknologialla satamia, rautatieasemia sekä teollisuusalueita.

Luotettavien tilastojen puuttuminen sekä johdettu markkinatalous vaikeuttavat Kiinan taloustilanteen arviointia. Kiinan talouteen sisältyy sisäänrakennettuja ongelmia kuten pahasti velkaantunut kiinteistösektori, jossa ”kuplan” puhkeamisella saattaa olla maailmanlaajuiset vaikutukset.

Yhdysvallat ja Kiina ovat käyneet ”kauppasotaa” vuodesta 2018, jolloin presidentti Trumpin hallinto asetti 20–50 %:n tuontitullit tietyille kiinalaisille tuotteille. Sota on kiihtynyt huhtikuusta 2025 alkaen kummankin osapuolen asettaessa tuontitulleja toiselle.