Puolustuspolitiikan toteutus osana liittokuntaa

Naton kyky vastata Venäjän uhkaan on Suomelle keskeistä. Siksi Suomi osallistuu laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan ilman kansallisia rajoitteita.

• Vahva ja toimintakykyinen Nato on Suomen edun mukaista. Jos Suomea vastaan kohdistetaan sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuu Naton tuella ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti.
• Naton pelote koostuu tavanomaisista joukoista ja suorituskyvyistä, ohjuspuolustuksesta ja ydinaseista, joita täydentävät avaruus- ja kybersuorituskyvyt.
• Suomen puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena.

• • Puolustus mitoitetaan turvallisuustilanteen, strategisen aseman ja sotilaallisten uhkien mukaisesti.
  • Suomi pitää huolta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystään ja sen riittävästä resursoinnista.

• Kansallinen kriisinkestävyys ja Naton yhteinen resilienssi ovat välttämätön edellytys pelotteelle ja puolustukselle sekä liittokunnan tehtävien toteuttamiselle.

• • Puolustushallinto luo edellytykset yhteistoiminnalle Nato-liittolaisten kanssa,
  • Suomen puolustuksen keskeiset toimintaedellytykset ovat ajantasainen lainsäädäntö, riittävä resursointi mukaan lukien henkilöstö sekä puolustusmateriaali ja infrastruktuuri.
  • Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat tärkeitä.
  • Puolustusministeriö valmistelee Nato-asiat valtioneuvoston sekä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn ja varmistaa eduskunnan tiedonsaannin.