Britannian puolustuspolitiikkaa ohjaa strateginen puolustusselonteko (Strategic Defence Review – Making Britain Safer: secure at home, strong abroad 2025). Sen mukaan Britannia aikoo palauttaa turvallisuusajattelun ulkopolitiikkansa ytimeen. Pääministerin mukaan maa on sitoutunut Naton puolustusmenotavoitteeseen (3,5 % + 1,5 % BKT:sta). Britannia on aikaisemmin ilmoittanut nostavansa puolustusmenonsa 2,7 %:iin BKT:sta vuonna 2027.

Selonteon mukaan Britannian kehittää seuraavien vuosikymmenten aikana erityisesti 1) ydinpelotettaan, 2) Britannian puolustusta osana Natoa, 3) maan kokonaisturvallisuutta ja 4) innovaatioita sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa osana puolustusteollisuuden kasvattamista.

Britannian puolustusmenot ovat vuosikymmenien ajan olleet eurooppalaisittain merkittävät. Britannia on 2020-luvulla käyttänyt puolustukseen yli 2 % BKT:sta. Merkittävä osa puolustusmenoista menee ydinpelotteen ylläpitoon ja uudistamiseen.

Britannia on vahvasti sitoutunut Euroopan puolustukseen sekä vastaamaan Kiinan pyrkimyksiin vaikutusvaltansa kasvattamiseksi. Euroopan puolustuksessa Britannian toiminnan tärkein foorumi on Nato. Kiinan vaikutusvallan kasvuun vastataan toimimalla Yhdysvaltojen kanssa sekä tiivistämällä yhteistyötä ns. Indopasifisen alueen valtioiden kanssa (AUKUS, GCAP, kahdenvälinen yhteistyö).

Britannian johtama Joint Expeditionary Force (JEF) perustettiin vuonna 2012, ja siihen kuuluvat Hollanti, Pohjoismaat ja Baltian maat, yhteensä 10 valtiota. JEF-maaryhmä on eräänlainen samanmielisten Pohjois-Euroopan maiden turvallisuus- ja puolustusfoorumi, jonka toiminnan painopiste on normaalioloissa. JEF kykenee suurempia maaryhmiä (Nato, EU ym.) ketterämpään päätöksentekoon ja toimintaan, ennen kuin esimerkiksi Naton 5. artikla aktivoidaan.

Britannialla on perinteisesti ollut vahva erityissuhde Yhdysvaltoihin. Yleensä suhdetta kuvataan sanoilla ”very special relationship”. Vuoden 2025 selonteko korostaa Britannian ja Yhdysvaltojen erityissuhdetta, yhteisen pelotteen merkitystä sekä maiden välisen teknologiayhteistyön tärkeyttä. Samalla selonteko tunnistaa Yhdysvaltojen puolustuspoliittisen painopisteen siirtymisen Indopasifiselle alueelle.

Britannia on merkittävä eurooppalainen turvallisuustoimija erityisesti oman ydinpelotteen vuoksi. Britannian erityinen vahvuus esim. Saksaan ja Ranskaan verrattuna on sen ketterä kyky käyttää asevoimia maailman kriisipesäkkeissä.

Britannian osallistuminen Naton joukkorakenteisiin

Britannian asevoimat johtaa ja luovuttaa joukkoja erilaisiin Naton korkean valmiuden joukkokoonpanoihin. Lisäksi Britanniassa toimii useita Naton komento- tai johtamisrakenteeseen kuuluvia johtoportaita. Merkittävimpiä ovat Naton merivoimajohtoporras MARCOM sekä Naton tiedustelukeskus NIFC.

Britannia on Naton eteentyönnetyn sotilaallisen läsnäolon (Enhanced Forward Presence, eFP) johtovaltio Virossa. Maavoimat osallistuu taisteluosastoon noin 1 000 sotilaalla. Lisäksi Britannian maavoimilla on aselajijoukkoja mm. Puolaan sijoitetussa eFP-joukoissa. Britannia osallistuu myös Naton KFOR-operaatioon Kosovossa.

Liittokunnan nopean toiminnan armeijakunnan ARRC:n (Allied Rapid Reaction Corps) johtoporras on Gloucesterissa, Britanniassa. Komentaja on brittiläinen kenraaliluutnantti, ja 60 prosenttia esikunnan henkilöstöstä on brittejä. Armeijakunnan viidestä ”korvamerkitystä” divisioonasta yksi on brittiläinen.

Britannian merivoimat osallistuu Naton laivasto-osastojen toimintaan (Standing NATO Maritime Group 1, SNMG 1) sekä miinantorjuntaosastoon (Standing NATO Mine Countermeasures Group 1, SNMCMG 1). Britannia osallistuu Naton operaatioihin Välimerellä (Sea Guardian -operaatio) ja Itämerellä (Baltic Sentry -operaatio).

Britannian ilmavoimat osallistuu aktiivisesti Naton ilmavalvontaan ja ilmapuolustukseen Euroopassa. Viime vuosina ilmavoimat on osallistunut ilmapuolustukseen mm. Romaniassa, Puolassa ja Virossa. Britti-ilmavoimilla on keskeinen rooli Naton ydinasepelotteen ylläpidossa.

Britannian osallistuminen maailmanlaajuisiin operaatioihin

Britannia osallistuu useisiin eri operaatioihin Persianlahden ja Intian valtameren alueilla. Tärkeimmät ovat Kipion-operaatio meriliikenteen suojaamiseksi, Daeshin vastainen Shader-operaatio Irakissa ja Syyriassa sekä Prosperity-operaatio Punaisella merellä ja Adenin lahdella merenkulun turvaamiseksi huthi-kapinallisten iskuilta.

Britannia osallistuu useisiin eri operaatioihin Afrikassa, Indopasifisella ja Euroatlanttisella alueella. Näistä merkittävimmät ovat osallistuminen YK:n operaatioihin Sudanissa ja Malissa sekä useat koulutusoperaatiot (mm. Keniassa, Belizessä, Kanadassa ja Bruneissa). Lisäksi Britannian merivoimilla on pysyvää läsnäoloa mm. Intian valtamerellä, Tyynellämerellä, Karibian merellä ja Välimerellä.

Britannian globaalia läsnäoloa tukee sen maailmanlaajuinen tukikohtaverkko, johon sisältyy laskutavasta riippuen yli 40 tukikohtaa tai muuta tukijärjestelyä. Tärkeimmät tukikohdat Britannian ulkopuolella ovat Falklandin saarilla, Kyproksella, Gibraltarilla, Diego Garcialla ja Omanissa.

Britannian tuki Ukrainalle

Venäjän hyökättyä Ukrainaa on Britannia ollut merkittävä Ukrainan tukija. Maiden välinen puolustusyhteistyö alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä.

Britannian tukitoimien tärkeimmät osa-alueet ovat ulkopoliittisia, sotilaallisia, humanitaarista apua, Venäjän vastaisia pakotteita sekä jälleenrakentamista. Britannia on ensimmäisenä luovuttanut yhä merkittävämpää aseistusta Ukrainalle. Lisäksi Britannia on ollut johtamassa ja koordinoimassa eri valtioiden tukitoimia.

Britannian Ukrainalle antaman tuen rahallinen arvo on noin 21 miljardia euroa (2025). Tuesta noin 15,3 miljardia euroa on puolustusmateriaalia ja noin 5,7 miljardia euroa ei-sotilaallista tukea. Sotilaallinen tuki sisältää lähes kaikkia suorituskyvyn osa-alueita joukkojen koulutuksesta ja mentoroinnista merkittävään materiaaliapuun.