Pohjoinen prikaati on Norjan maavoimien ainoa operatiivinen yhtymä. Prikaatin iskevät osat ovat panssarivaunupataljoona (Leopard 2A4), 2. pataljoona sekä tukiosina telahaupitsipatteristo (K9 Vidar), tiedustelupataljoona (ISTAR), pioneeripataljoona ja viestipataljoona. Pohjoisen prikaatiin kuuluu myös Keski-Norjaan sijoitettu, ammattisotilaista koostuva Telemarkin pataljoona. Se on Norjan ainoa välittömän valmiuden pataljoona, joka osallistuu kansainvälisiin tehtäviin ja on osoitettu Naton NRF-valmiusjoukkoihin. Pataljoonan kalustoon sisältyy CV 9030-rynnäkköpanssarivaunuja ja Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuja.

Oslossa oleva Kuninkaan kaarti on asutuskeskustaisteluun koulutettu joukko, jolla on myös henkilösuojaustehtäviä ja lähinnä kuningashuoneeseen liittyviä seremoniallisia tehtäviä. Suurin osa 1 360 sotilaan joukosta on varusmiehiä.

Norjan pohjoisimmalla läänillä (Finnmark eli Ruija) on 198 kilometriä pitkä Venäjän vastainen raja. Alueella olevat joukot yhdistettiin vuonna 2025 Finnmarkin prikaatiksi, joka on tarkoitus vahventaa määrävahvuiseksi vuoteen 2032 mennessä. Rajavartioinnista vastaa Tiedustelupataljoona (ent. Etelä-Varangin pataljoona), joka on kevyt rajavartiopataljoona. Siitä kehitetään sissisodankäyntiin kykeneväksi tiedustelupataljoonaksi. Porsangin pataljoona on kevyt panssaritiedusteluyksikkö.

Puolustusselonteossa (Langtidsplan 2025–2036) maavoimien kehittämisellä on keskeinen asema. Pohjoista ja Finnmarkin prikaatia täydennetään mekanisoiduilla ja tukiyksiköillä. Etelä-Norjaan perustetaan reserviperusteinen prikaati. Maavoimille hankitaan oma orgaaninen ilmatorjunta ja kyky kauaskantoiseen tulenkäyttöön. Hankinnoista on jo päätetty muun muassa 54 (+18 optiota) Leopard 2A7 -vaunun, 52 eteläkorealaisen K9 Vidar -telahaupitsin osalta.