Ilmavoimien kalustoa:

• 96 JAS 39 C/D Gripen -hävittäjäkonetta,
• 5 Lockheed C-130 J Hercules -kuljetuskonetta,
• Lockheed KC-130 H Hercules -ilmatankkauskone,
• 3 kevyttä kuljetuskonetta (Saab 340, Gulfstream 550),
• 2 elektronisen tiedustelun konetta (Gulfstream IV),
• 44 kuljetushelikopteria (NH-90, Blackhawk, AW-109),
• 9 NH-90-sukellusvenetorjuntahelikopteria.

Huolimatta puolustusvoimien voimakkaasta supistamisesta kylmän sodan jälkeen Ruotsi on ylläpitänyt verrattain voimakkaita ilmavoimia.

Ilmavoimat mitoitetaan niin, että ne kykenevät kriisin alkuvaiheessa valvomaan ilmatilaa yhdessä ilmatorjunnan ja liittolaisten kanssa. Ilmavoimilla on oltava kyky toimia nopeasti ja voimakkaasti hyökkääjää vastaan samalla, kun lentokalustoa hajautetaan. Ilmavoimien on kriisiaikana kyettävä operoimaan sekä kansallisesti että Naton puitteissa. Rauhan aikana ilmavoimien on kyettävä osallistumaan Naton operaatioihin ja pelotetta sekä puolustusta tukeviin toimintoihin. Erityisesti kykyä toimia avaruusympäristössä on kehitettävä.

Ruotsin ilmapuolustus integroidaan Naton yhteisen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmän (Integrated Air and Missile Defence) kanssa. Kolme hävittäjälentolaivuetta varustetaan uusilla JAS 39E-hävittäjillä. Ilmavoimilla pitää olla kyky vaikuttaa ilma-, meri- ja maamaaleihin sekä hyökkäyksellisesti että puolustuksellisesti. Ennakkovaroitus- ja tiedustelukyvyn kehittämiseksi ilmavoimille hankitaan kolmas Saab GlobalEye -tiedustelukone.

Ruotsi valmistautuu korvaamaan JAS 39 -konetyypin vuosisadan puolivälissä.