Merivoimien kalustoa:

• 5 Visby-luokan häivekorvettia,
• 2 Göteborg-luokan partioalusta,
• 2 Stockholm-luokan partioalusta,
• 3 Gotland-luokan sukellusvenettä,
• Södermanland-luokan sukellusvene,
• 5 Koster-luokan miinantorjunta-alusta,
• Artemis-signaalitiedustelualus,
• tukeutumis- ja esikunta-alus Carlskrona.

Puolustuspäätöksen 2025–2030 mukaan merivoimat vastaa siitä, että se kykenee yksin tai liittolaisten kanssa toimimaan hyökkääjää vastaan, turvaamaan merenkulun sekä suojaamaan joukkojen- ja logistiikkakuljetuksia, erityisesti Itämeren alueella. Merivoimien tulee lisäksi rauhan aikana pystyä osallistumaan Naton operaatioihin ja pelotetta sekä puolustusta tukeviin toimintoihin.

Merivoimien suorituskykyisimmät alukset ovat kahden pintataistelulaivueen Visby-häivekorvetit ja sukellusvenelaivueen Gotland- ja Södermanland-luokan sukellusveneet. Merivoimien kalusto tuotetaan kotimaisen teollisuuden voimin. SAAB Kockums -konserni on valmistanut sekä sukellusveneet että Visby-korvetit. Valmistuessaan korvetit olivat maailman ensimmäisiä häivetaistelualuksia. Myös Gotland-sukellusveneet olivat valmistuessaan 1990-luvun lopussa kehityksen kärjessä. Niissä on Sterling-moottori, joka käyttää nestemäistä happea. AIP-tekniikan (Air-independent Propulsion) ansiosta alus pystyy toimimaan sukelluksissa useita päiviä yhtäjaksoisesti.

Hallitus tilasi vuonna 2019 Kockumsilta kaksi Blekinge-luokan (A26) sukellusvenettä, joiden toimitukset aloitetaan 2027. Niillä korvataan Södermanland-luokka.

Visby-luokan aluksille tehdään elinjaksopäivitys, jossa ne varustetaan muun muassa uusilla ilmatorjuntaohjuksilla ja parannetaan niiden valvontakykyä. Niihin hankitaan myös uudet meritorjuntaohjukset sekä kotimaiset Torped 47 -sukellusveneentorjuntatorpedot. Lisäksi hankitaan neljä uutta Luleå-luokan korvettia, joiden johtamisjärjestelmä rakennetaan yhteensopivaksi Naton yhteisen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmän kanssa.

Signaalitiedustelualus Artemis korvaa 1980-luvulla käyttöön otetun Orion-aluksen.