Kansallinen ja kollektiivinen puolustus on Bundeswehrin päätehtävä. Saksan maavoimat, ilmavoimat, merivoimat sekä muut puolustushaaraan verrattavissa olevat osat, toimivat yhteistyössä varmistaakseen Saksan ja sen liittolaisten turvallisuuden ja puolustuskyvyn. Bundeswehr toimii kotimaassa ja ulkomailla, joko kansallisesti tai integroituna Naton ja Euroopan unionin osastoihin.

Asevoimien valmius on päässyt paikoin rapautumaan aiempien puolustusmenoleikkausten sekä organisaatiosupistusten, johtoportaiden ja joukkojen lakkautusten seurauksena. Se on tullut näkyviin kalustopuutteina ja koulutustason laskemisena. Suuria ja välttämättömiä kalustohankintoja esim. ikääntyvien Tornado-hävittäjien ja raskaiden kuljetushelikopterien korvaamiseksi on rahapulan vuoksi lykätty myöhemmäksi. Lisärahoituksen myötä Saksalla on nyt suuria kalustohankintoja tilauksessa ja toimituksessa, jotka toteuduttuaan vahventavat Saksan puolustuskykyä merkittävästi.

Asevelvollisuus, joka jäädytettiin vuonna 2010, otetaan mahdollisesti uudelleen käyttöön, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvana järjestelmänä.

Bundeswehriin kuuluu kolme puolustushaaraa ja kaksi niihin rinnastettavaa joukkokokonaisuutta:

• maavoimat (63 000 sotilasta),
• merivoimat (15 000 sot),
• ilmavoimat (28 000 sot),
• asevoimien tukijoukot (47 000 sot),
• kyber- ja informaatiojoukot (13 700 sot).

Saksalla on kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa sekä Naton ja EU:n ulkomaanoperaatioissa noin 2 500 sotilasta. Kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa on noin 1 000 sotilasta, lähinnä Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa. Naton ja EU:n ulkomaantehtävissä, muun muassa Baltiassa ja Puolassa sekä Ukrainan tuki- ja koulutustehtävissä on rotaatioperusteisesti toistaiseksi noin 1 500 sotilasta.

Liettuassa Saksa johtaa noin 1 700 sotilaan monikansallista taisteluosastoa osana Naton toimia Baltian maiden ja Puolan puolustuksen vahventamiseksi Venäjän muodostamaa uhkaa vastaan. Bundeswehrin sotilaita heistä on noin tuhat. Saksa päätti keväällä 2025 Liettuan taisteluosaston kasvattamisesta prikaatin kokoiseksi siten, että sen vahvuus nousee noin 5 000:een, pääosin saksalaiseen sotilaaseen, ja sen on tarkoitus olla täydessä operatiivisessa valmiudessa vuoteen 2027 mennessä.

Suomen lähialueilla Saksan ilmavoimat osallistuu säännöllisesti Baltian ilmatilan valvontaan, ja merivoimat ovat lisänneet läsnäoloa Itämerellä.