EU:n kriisinhallinta toiminnassa

EU on osallistunut rauhanturvaamiseen ja muuhun kriisinhallintaan 1990-luvulta alkaen lähinnä tukemalla jälleenrakennusta ja yhteiskunnan perustoimintoja. Varsinaisia EU:n johtamia kriisinhallintaoperaatioita on toimeenpantu vuodesta 2003 alkaen. EU:n tehtävien kirjo on laaja ulottuen perinteisestä rauhanturvaamisesta siviilien toimintaan painottuvaan kriisinhallintaan ja jälleenrakennukseen.

Sotilaallinen kriisinhallinta

EU on yleensä toiminut rauhanturvaamisessa ja muussa kriisinhallinnassa tiiviissä yhteistyössä YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Perustana on YK:n rauhanturvaamisessa kehitetty säädöstö. Sotilaallisen toiminnan menettelytavat ovat myös samankaltaisia Naton kanssa.

EU:n ensimmäiset sotilaalliset kriisinhallintaoperaatiot toteutettiin vuonna 2003: noin 300 sotilaan Condordia-operaatio Makedoniassa sekä Ranskan johtama 2 200 sotilaan Artemis-operaatio Kongon demokraattisessa tasavallassa. Artemiksella oli YK:n mandaatti, ja se tuki YK-operaatioita. Artemista on pidetty mallina EU:n taisteluosastokonseptille.

Vuonna 2025 EU:lla on käynnissä kahdeksan sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota ja -missiota. Näistä neljä on avustus- tai koulutusoperaatioita ja neljä toimeenpanevia operaatioita. Viime vuosina EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on ollut kohdemaiden asevoimien koulutuksessa ja merellisissä operaatioissa. Missioiden tehtävänä on sotilaallinen neuvonanto kohdemaan pyynnöstä sen asevoimille. Tällaisia ovat mm. EUMAM Ukraine ja EUTM RCA. Operaatioiden tehtävät liittyvät mm. merirosvouksen ja salakuljetuksen estämiseen tai kauppamerenkulun suojaamiseen. Operaatioita ovat mm. EUNAVFOR ASPIDES Punaisella merellä ja Intian valtamerellä sekä EUNAVFOR IRINI Välimerellä.

Siviilikriisinhallinta

Siviilitoimintaan painottuneita operaatioita on toteutettu kriisialueilla sekä alueilla, joilla yhteiskunnan keskeisimmät toiminnot kaipaavat ulkopuolista vahvistusta. Siviilikriisinhallinnan keskeisiä toiminta-aloja ovat poliisitoiminnan, oikeuslaitoksen, rajavalvonnan, tullilaitoksen, vankeinhoitolaitoksen sekä muun hallinnon kehittäminen.

Siviilikriisinhallintaoperaatioiden tehtävät voivat koskea myös aselevon tai rauhansopimusten valvontaa sekä vähemmistökysymysten ja demokratian edistämistä. Yhä useammin kysymys on myös kohdemaan turvallisuussektorin (asevoimat, poliisi, rajavartiolaitos, tulli jne.) uudistamisesta. Toimijoina operaatioissa ovat esimerkiksi poliisit, tuomarit, syyttäjät, vanginvartijat, rajavartijat tai tulliviranomaiset. Viime vuosina siviilikriisinhallinnan tehtävinä on ollut myös kriisialueiden valvontamissioita, esimerkiksi EU Monitoring Mission Georgia (EUMM Georgia).

EU:n huippukokouksessa Helsingissä 1999 sovittiin EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämisestä, mikä johti ensimmäisten painopistealueiden vahvistamiseen vuonna 2000. Painopisteiksi määriteltiin poliisitoimi, oikeusvaltion vahvistaminen, siviilihallinnon vahvistaminen kriisitilanteissa sekä pelastustoimi. Myöhemmin painopisteisiin lisättiin monitorointi, tuki erityisedustajille ja siviilivalmiusryhmät.

EU:n siviilikriisinhallinnan operaatiot ovat lisääntyneet nopeasti.

Rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan integroitu toteutus

EU voi käyttää siviili- ja sotilasvoimavaroja alueensa ulkopuolella rauhan turvaamiseen, konfliktien ehkäisemiseen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseen. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa voidaan toteuttaa seuraavia tehtäviä:

• humanitaariset ja pelastustehtävät,
• konfliktien ehkäisy,
• taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa,
• yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla,
• neuvonta ja tuki sotilasasioissa ja
• konfliktin jälkeinen vakauttaminen.

EU:n neuvosto määrittää tehtävien tavoitteet ja niiden toteuttamistavat. Se voi antaa tehtävän toteuttamisen halukkaille ja kykeneville jäsenvaltioille. EU voi myös päättää ulkopuolisten maiden osallistumisesta EU:n missioihin ja operaatioihin. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea huolehtii neuvoston ja korkean edustajan johdolla kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.