Sisällissodan osapuolia ovat YK:n tunnustama hallitus sekä sotapäällikkö Khalifa Haftarin johtama kapinaliike. Se on pyrkinyt Tobrukista käsin kaatamaan Tripolissa olevan laillisen hallituksen ja vallannut suurimman osan maasta ja pääosan öljykentistä. Sisällissodan kummallakin osapuolella on ulkopuolisia tukijoita.

Hallituksen tukena ovat Turkki, Qatar ja useimmat länsimaat, ja kapinallisliike saa tukea Egyptiltä, Saudi-Arabialta, Syyrialta, Ranskalta, Israelilta ja Venäjältä. Sisällissodassa on ollut myös sijaissodan piirteitä. Turkki on lähettänyt joukkojaan hallituksen tueksi, ja Venäjä on tukenut Haftaria Wagner-palkkasotilailla. Maassa saatiin YK:n välityksellä tulitauko syksyllä 2020. Vuodesta 2022 Libya on käytännössä ollut jakautuneena. Länsiosia hallitsee Tripolista käsin Turkin tukema GNU-yhtenäishallinto, ja maan itäisiä osia Tobrukista käsin kansallisen vakauden hallinto (GNS). GNS on liittoutunut sotamarsalkka Khalifa Haftarin joukkojen kanssa, joita tukevat Venäjä, Egypti ja Arabiemiraatit. Eteläiset osat puolestaan ovat laajaa aavikkoa, ja niiden kontrolli on jakaantunut useiden eri beduiiniheimojen kesken. Osapuolten väliset yhteenotot ja sisäinen valtakamppailu jatkuvat ulkopuolisten maiden sotilaallisen avun turvin. Tukijamaat sotkeutuvat maan sisäpolitiikkaan tavoitteenaan nostaa oman puolensa hallinto johtoasemaan ja saada samalla osuutensa Libyan luonnonvarojen hallinnasta. Merkkejä tilanteen paranemisesta ei ole näköpiirissä, ja Libya pysyy hauraana ja jakaantuneena maana, jossa aseelliset yhteenotot jatkuvat.

Libyan sisällissodan osapuolien hallussa olevat alueet toukokuussa 2020.