Saudi-Arabia
Päivitetty joulukuussa 2025
Saudi-Arabia on Persianlahden alueen maista väkiluvultaan suurin, 33,5 miljoonaa asukasta. Maan pinta-ala on lähes seitsemän kertaa Suomen pinta-alan kokoinen. Myös sotilaallisesti Saudi-Arabia on alueellinen suurvalta ja kiistatta Persianlahden maiden johtovaltio. Se käyttää yli 34 % kaikkien Lähi-idän maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista, vuonna 2024 lähes 62 miljardia euroa, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna Israelin puolustusbudjettiin (29 miljardia euroa).
Saudi-Arabian asevoimat koostuvat ammattiarmeijasta (maavoimat 75 000, merivoimat 13 500 ja ilmavoimat 20 000, ilmapuolustus 16 000 ja strategiset ohjusjoukot 2 500 sotilasta). Lisäksi eri ministeriön alaisuudessa on kansalliskaarti (130 000). Sen tehtävänä on kuninkaan ja kuningashuoneen jäsenten suojelu, vallankaappausten estäminen ja strategisen infrastruktuurin suojaaminen.
Saudi-Arabian ulkoinen turvallisuus on vuosikymmeniä rakentunut Yhdysvaltojen kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten varaan, mutta viime vuosina usko Yhdysvaltojen turvatakuisiin on heikentynyt ja Saudi-Arabia on muun muassa monipuolistanut puolustusmateriaalihankintojaan laajentamalla yhteistyötään Kiinan, Aasian maiden ja eurooppalaisten yritysten kanssa. Turkki on noussut Kiinan rinnalle merkittäväksi droonien myyjäksi.
Saudi-Arabian kartta. kuvalähde Wikimedia Commons.
Lisää aiheesta
Saudi-Arabian ja Iranin välit olivat aiemmin jännitteiset, ja Iran koettiin sotilaalliseksi uhaksi. Vuodesta 2023 alkaen mailla on ollut diplomaattisuhteet eivätkä ne pidä toisiaan sotilaallisena uhkana.
Myös Saudi-Arabia ja Israel ovat lähentyneet toisiaan Yhdysvaltojen aloitteesta tavoitteena normalisoida kahden väliset suhteet. Lokakuussa 2023 alkanut Gazan konflikti kuitenkin pysäytti suotuisan kehityksen, ja Saudi-Arabia on asettanut suhteiden normalisoinnin ehdoksi kahden valtion mallin edistymisen Palestiinan ja Israelin välillä.
Saudi-Arabia ja Pakistan solmivat 17. syyskuuta 2025 keskinäisen puolustussopimuksen. Sen mukaan hyökkäys yhtä osapuolta vastaan on samalla hyökkäys molempia vastaan, jolloin sotilaallisen avun lauseke aktivoituu. Sopimusta on pidetty näpäytyksenä Yhdysvalloille, sillä luottamus Yhdysvaltojen turvatakuisiin Persianlahden maille on rapistunut Gazan konfliktin myötä. Persianlahden arabimaat eivät hyväksyneet Israelin syyskuussa 2025 tekemää ilmaiskua Dohaan Hamasin edustustoa vastaan. Hyökkäys oli arabimaille osoitus siitä, että Yhdysvallat ei kykene rajoittamaan Israelin toimia.

