Ukrainan länsisuuntaus alkoi jo 2000-luvun puolivälissä, mutta vaimeni hieman 2010-luvun alkupuolella. Uusi selkeä muutos alkoi 2014, kun Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. Suuntaus sinetöitiin helmikuussa 2019, jolloin Ukrainan perustuslakiin kirjattiin pyrkimys Naton ja EU:n jäseneksi.

Vuonna 2022 Ukraina jätti EU:lle jäsenhakemuksensa. Vilnan-huippukokouksessaan kesällä 2023 Nato vahvisti jo Bukarestin-huippukokouksessa 2008 annetun sitoumuksen, jonka mukaan Ukrainasta tulee Naton jäsen. Sen toteutumiselle ei kuitenkaan määritetty aikataulua, jota Ukraina toivoi. Nato päätti myös, että Ukrainan osalta ei käytetä normaalia MAP-jäsenyysvalmennusohjelmaa (Membership Action Plan). Ukrainan vuodesta 2022 lähtien saama taloudellinen, materiaalinen ja koulutustuki ovat osoittaneet Ukrainan merkityksen ja aseman länsimaiden joukossa. EU on aloittanut Ukrainan konkreettisen jäsenyysprosessin kesäkuussa 2024.

Asevoimat

Ukrainan asevoimien vahvuus alkuvuonna 2022 oli 200 000–250 000 sotilasta ja reservin koko noin 900 000. Sodan myötä vuoteen 2025 vahvuus on noussut 750 000–1 000 000 sotilaaseen. Reservi on käytännössä koulutettavana (ulkomailla ja kotimaassa) oleva joukkomäärä, jonka kokoa ei voida arvioida luotettavasti.

Presidentti on asevoimien ylipäällikkö. Asevoimia johtaa puolustusministeri apunaan puolustusministeriö, yleisesikunta sekä asevoimien komentaja.

Asevoimien kokoonpano:

• maavoimat,
• ilmavoimat,
• merivoimat,
• maahanlaskujoukot,
• erikoisjoukot,
• aluepuolustuksen joukot,
• ”droonijoukot”.