Naton joukot itäisissä jäsenmaissa

Päivitetty elokuussa 2025

  • monikansalliset pataljoonan vahvuiset taisteluosastot
    • jokaisessa johtovaltio sekä 3–11 muuta valtiota pienemmillä joukoilla
    • Krimin valtauksen 2014 jälkeen Baltian maihin ja Puolaan
    • Venäjän Ukraina-hyökkäyksen 2022 jälkeen myös Slovakiaan, Unkariin, Bulgariaan ja Romaniaan
    • 2025 valmisteilla maavoimajohtoporras Mikkeliin ja ruotsalaisjohtoinen FLF-joukko Pohjois-Suomeen
  • taisteluosastot vahvennettavissa prikaateiksi
  • Baltian maiden ilmavalvonta (Air Policing) muiden Nato-maiden ilmavoimilla
  • Nato-maiden ilmavoimien läsnäoloa ja partiointia lisätty itäisissä jäsenmaissa
  • kaikki joukot osana Naton komentorakennetta

Virolaisia sotilaita harjoituksessa Operation Steadfast Javelin II vuonna 2014.
Lähde: Wikimedia Commons

Venäjän vallattua Krimin niemimaan yllätyshyökkäyksellä vuonna 2014 Nato päätti Walesin-huippukokouksessa 2016 sijoittaa Puolaan ja jokaiseen Baltian maahan monikansallisen taisteluosaston etupainoiseen puolustukseen. Naton läsnäolon tarkoitus on lisätä tilannetietoisuutta, yhteentoimivuutta ja reagointikykyä. Nato-maiden joukkojen paikalla olon oletetaan hillitsevän Venäjän mahdollisia hyökkäysaikeita. Jokainen taisteluosasto koostuu nimetystä johtovaltiosta, joka asettaa noin puolet osaston vahvuudesta, sekä muiden Nato-maiden asettamista pienemmistä osista. Puolaan ja Baltian maihin sijoitettujen taisteluosastojen toimintaa johtaa Naton Monikansallisen Koillisen armeijakunnan (MNCNE) esikunta, joka sijaitsee Puolassa.

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, Nato päätti perustaa monikansalliset taisteluosastot myös Slovakiaan, Unkariin, Romaniaan ja Bulgariaan. Lisäksi päätettiin, että taisteluosastot voidaan vahventaa tarvittaessa prikaateiksi. Latviassa taisteluosasto on jo laajennettu prikaatiksi. Saksa on vahventamassa Liettuassa olevaa taisteluosastoa saksalaisjohtoista panssariprikaatiksi. Itäisiin Nato-maihin on päätetty perustaa sotamateriaalin ennakkovarastoja.

Myös Suomeen luodaan Naton pysyvää sotilaallista läsnäoloa, koska Suomi on Naton ulkorajalla. Mikkeliin ollaan perustamassa monikansallista maavoimajohtoporrasta (Multi Corps Land Component Command, MCLCC), joka kykenee johtamaan usean armeijakunnan taistelua. Lisäksi Pohjois-Suomeen perustetaan Forward Land Forces (FLF) -joukko, jonka johtovaltioksi tulee Ruotsi. Suomeen perustettavat Naton johtoporras ja FLF-joukko tulevat Yhdysvalloissa olevan JFC Norfolk -yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen.

Ukrainan sodan alettua on myös vahvennettu Baltian maiden ilmavalvontaa. Muut Nato-maat ovat vuorotellen vastanneet Baltian maiden rauhanaikaisesta ilmavalvonnasta siitä lähtien, kun Baltian maat liittyivät Natoon vuonna 2004. Toiminta on keskitetty Šiauliain tukikohtaan Liettuaan, ja käytettävissä ovat myös Ämarin tukikohta Virossa ja Lielvārden tukikohta Latviassa. Muutakin Nato-maiden ilmavoimien läsnäoloa ja partiointia itäisissä jäsenmaissa on lisätty.

Naton joukkoja itäisissä jäsenmaissa 2022. Kuvalähde: rajaus Naton kuvasta

Naton joukkoja itäisissä jäsenmaissa 2022. Kuvalähde: rajaus Naton kuvasta