Turvallisuus tarkoittaa valtiollisella tasolla maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. Laaja turvallisuuskäsite sisältää myös yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia koskevan ulottuvuuden. Turvallisuuspolitiikka kattaa puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen, pääosin ulkopolitiikan ja osittain myös talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan (kuten sisäisen turvallisuuden) aloja.

Kansallisilla toimilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään ehkäisemään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintaa uhkaavien tilanteiden syntymistä sekä riskiä Suomen joutumisesta sotilaalliseen konfliktiin. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. Tavoitteena on vakaampi, ennustettavampi ja turvallisempi maailma.

Keväällä 2022 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjassa tapahtui historiallinen muutos, kun Suomi päätti yhdessä Ruotsin kanssa hakeutua puolustusliitto Naton jäseneksi. Syy tähän oli Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan ja Suomen tarve varmistaa oma turvallisuutensa Venäjän uhkaa vastaan. Suomi luopui perinteisestä puolueettomuudesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Suomen Nato-jäsenyys tuli voimaan 4.4.2023. Jäseneksi liittymisprosessia helpotti se, että Suomi osallistui vuodesta 1994 lähtien Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja Puolustusvoimia kehitettiin soveltuviksi Nato-yhteistyöhön. Suomi myös osallistui moniin Naton harjoituksiin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin kirjattiin 1990-luvun lopulta lähtien ns. Nato-optio, joka tarkoitti varautumista Nato-jäsenyyden hakemiseen, jos turvallisuustilanne heikkenisi oleellisesti. Venäjän hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan vuonna 2022 oli ratkaiseva peruste Nato-jäsenyyden hakemiselle.

Lue lisää valikosta Naton rauhankumppanuusohjelma (linkki).

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjat määritellään valtioneuvoston julkaisemissa selonteoissa kerran vaalikauden aikana. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on julkaistu 2024. Selonteon mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen turvallisuuden takeena on kolme lukkoa: 1) vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton pelotetta ja puolustusta, 2) jäsenyys EU:ssa ja Natossa, 3) kahdenvälinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ja puolustusyhteistyö Nato-liittolaisten ja kumppanien kanssa.

Vuoden 2024 aikana julkaistiin myös valtioneuvoston puolustusselonteko, jossa määriteltiin Suomen puolustuksen kehittämisen linjat osana Naton yhteistä puolustusjärjestelmää. Suomen ulkoinen turvallisuus nojaa oman puolustuskyvyn lisäksi vahvasti Naton yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen, jossa suurin merkitys on Yhdysvalloilla. Suomen intressien mukaista on, että Yhdysvaltojen johtava ja koossa pitävä rooli Natossa säilyisi ennallaan.

EU on edelleen Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Suomi pyrkii EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustusyhteistyön syventämiseen, koska Suomi haluaa EU:n kehittyvän myös turvallisuusyhteisöksi. Unionin puitteissa tehtävä työ Euroopan oman turvallisuuden ja puolustuksen kehittämiseksi vahvistaa osaltaan transatlanttista turvallisuutta ja on myös Naton etujen mukaista. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on.

Ukrainan sota toi merkittävän muutoksen myös Suomen perinteiseen asevientipolitiikkaan, joka on ollut pidättyväinen sotatarvikkeiden viennissä sotaa käyviin maihin. EU päätti, että Ukrainaa oli tuettava myös asetoimituksilla. EU:n yhteisen linjan mukaisesti Suomi on toimittanut Ukrainaan humanitaarisen avun lisäksi runsaasti puolustusmateriaalia, jonka arvo on yhteensä n. 2,8 miljardin euroa. Suhteessa talouden kokoon (BKT) Suomen antaman kahdenvälisen avun määrä on korkeimpia Euroopassa. Lisäksi Suomi on toimittanut Ukrainalle kehitysyhteistyötukea ja humanitaarista apua yhteensä yli miljardi euroa.