Kiinan asevoimissa toteutettiin suuri organisaatiomuutos vuosina 2016–17, jolloin käyttöön otettiin yhteisoperaatiojohtoportaat, jotka johtavat kaikkien puolustushaarojen joukkoja omilla vastuualueillaan. Seuraava tarkastelupiste on vuonna 2027, ja lopullisesti organisaatiomuutos on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2035, johon mennessä koko asevoimien on tarkoitus olla varustettu uusimmalla teknologialla. Tämän jälkeen asevoimille on asetettu tavoitteeksi olla vuonna 2049 eli Kiinan kansantasavallan 100-vuotisjuhlavuonna ”maailmanluokan asevoima”. Vaikka Kiina ei ole yksityiskohtaisesti linjannut, mitä tämä tarkoittaa, tavoitteena on olla ainakin alueellisesti Yhdysvaltojen kanssa samalla tai korkeammalla tasolla. Asevoimien yleisinä kehittämisen kohteina ovat yhteisoperaatiot sekä joukkojen liikkuvuuden, tulivoiman, suojan ja operatiivisen tuen parantaminen.

Maavoimien kehittämisen painopiste on liikkuvuuden ja operatiivisen voimanprojisoinnin parantaminen. Uuden kaluston osalta käyttöön otetaan erityisesti lennokkeja ja muita tilannekuvaa parantavia menetelmiä. Merivoimien kehittämisen painopiste on luoda kyky toiminnan ulottamiseksi oman lähialueen ulkopuolelle ja samalla, ottamalla käyttöön uusia kaukovaikutteisia asejärjestelmiä sekä estää vastustajan toiminta Kiinan lähialueella. Uusilla lentotukialuksilla pyritään lisäämään merivoimien ulottuvuutta erityisesti Tyynenmeren alueella. Kiinan toinen lentotukialus Shangdong on otettu operatiiviseen käyttöön, kolmas lentotukialus Fujian otetaan käyttöön vuonna 2024, ja neljäs tukialus on rakenteilla. Kaksi jälkimmäistä alusta edustavat samaa modernia teknologiaa (mm. elektromagneettinen katapulttijärjestelmä) kuin Yhdysvaltojen uusimmat tukialukset. Ilmavoimien kehittämisessä korostuu uusien, kotimaista tuotantoa olevien lentokoneiden käyttöönotto. Operatiivisesti kehitetään yhteisoperaatiokykyä ja, kuten muillakin puolustushaaroilla, aikaisemman puolustustaistelun sijasta hyökkäyksellisiä operaatioita.

Kiina pyrkii kuromaan umpeen sotilasteknologista jälkeenjääneisyyttä Yhdysvaltojen kanssa siinä pääosin jo onnistuenkin. 2000-luvun alkupuolella Kiina teki sotilasteknologista yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta se on käytännössä lakannut Kiinan ensin saatua haluamansa teknologian ja sen jälkeen kehittämällä omaa teknologiaansa. Erityisesti Kiinan merivoimien alukset ja ilmavoimien omaa tuotantoa olevat neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjät ovat teknologisesti jo hyvin lähellä vastaavia länsimaisia.

Tulevaisuudessa asevoimien roolia ulkopolitiikan päämäärien edistämisessä lisätään. Tämän vuoksi asevoimien harjoituksia ja läsnäoloa ulkomailla on viime vuosina lisätty ja ulkomailla olevaa tukikohtaverkostoa pyritään laajentamaan.