Venäjän alueellinen hallinto
Päivitetty joulukuussa 2025
- Liittovaltio, jossa on 83 itsehallinnollista osaa (federaatio- eli liittovaltiosubjekteja).
- Kuusi hallinnon tasoa: tasavallat (21), autonomiset piirikunnat (4), alueet (46), aluepiirit (9), yksi autonominen alue sekä liittokaupungit 2 (Moskova ja Pietari).
- Lisäksi itsehallintoalueisiin kuuluvat Venäjän kokonaan tai osittain miehittämät Ukrainan Luhanskin, Donetskin, Zaporižžjan, Hersonin ja Krimin alueet sekä erikseen Sevastopolin kaupunki.
- Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta Ukrainalta miehitettyjen alueiden kuulumista Venäjään.
- Jokaisella itsehallintoalueella on kaksi edustajaa Venäjän parlamentin liittoneuvostossa eli ylähuoneessa.
- Itsehallintoalueiden johdossa ovat presidentin nimittämät kuvernöörit, pormestarit ja presidentit.
Lisää aiheesta
Venäjän federaatiopiirit. Kuvalähde: Wikipedia.
Venäjän liittovaltion osien yläpuolelle on luotu federaatiopiirit, jotka sisältävät useampia liittovaltion osia. Federaatiopiireillä ei ole perustuslaillista asemaa, vaan ne toimivat presidentinhallinnon alla hallinnollisina yksiköinä. Niitä on kahdeksan: Keskinen, Eteläinen, Luoteinen, Kaukoidän, Siperian, Uralin, Volgan ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri. Presidentti nimittää federaatiopiirien johtajat.
Lähteitä ja linkkejä