Venäjän ilma-avaruusvoimat

Päivitetty joulukuussa 2025

Puolustushaaran tehtävä: taistella ilmatilassa ja avaruudessa.

Puolustushaaran jakautuminen toiminnoittain

  • ilmavoimat
  • ilmapuolustusjoukot
  • avaruusjoukot

Ilma-avaruusjoukkojen vahvuus: 170 000 sotilasta

IVY-mailla yhdistetty ilmapuolustusjärjestelmä (Venäjä, Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan)

Ilmavoimilla on noin 1 200 taistelukonetta, yli 700 muuta lentokonetta ja yli 700 helikopteria:

  • noin 150 pommikonetta (joista osa siis kuuluu myös strategiseen ydinpelotteeseen),
  • vajaat 200 ilmataisteluun tarkoitettua hävittäjäkonetta,
  • runsaat 400 monikäyttöistä rynnäkkö- ja hävittäjäkonetta,
  • noin 250 rynnäkkökonetta,
  • noin 20 ilmatankkaus- ja valvontakonetta,
  • noin 60 tiedustelukonetta,
  • lähes 700 kuljetus- ja koulukonetta,
  • runsaat 700 helikopteria.

Jokaisen sotilaspiirin johdossa on ilma-armeija.

Ilmapuolustusjoukkojen kokoonpanoon kuuluvat kaikissa sotilaspiireissä toimivat ilmatorjuntaprikaatit ja -rykmentit. Pääosin käytössä on S-300- ja S-400-järjestelmien versioita, Buk-järjestelmiä versioineen sekä Pantsir-järjestelmä. Järjestelmien pääosat on ryhmitetty tärkeimpien sotilaskohteiden suojaksi. Maavoimilla ja merivoimilla on omat ilmapuolustusjoukkonsa.

Jokaisen sotilaspiirin johdossa on ilma-armeija (Moskovan sp: 6.IlmaA, Leningradin sp: 45.IlmaA Keskinen sp: 14.IlmaA, Eteläinen sp: 4.IlmaA, Itäinen sp: 11.IlmaA).

Avaruusjoukkojen toiminnassa on kolme elementtiä:

  • satelliitit,
  • maassa olevat tutkat,
  • ohjuspuolustus.

Sotilaskäyttöön liittyviä satelliitteja on lähteiden mukaan noin sata. Käyttötarkoituksen mukaan niitä ovat viesti-, ennakkovaroitus-, paikannus-, sää- ja tiedustelusatelliitit. Lähinnä ohjushyökkäyksen ennakkovaroitukseen liittyviä tutkia on noin 10. Ohjuspuolustus sisältää sekä ilmatorjuntajärjestelmiä että ballististen ohjusten torjuntaan tarkoitettuja järjestelmiä. Näillä suojataan tärkeimpiä valtion strategisia kohteita.

Lue lisää valikosta Venäjä avaruudessa.