Informaatiovaikuttaminen

Päivitetty joulukuussa 2025

  • Informaatiovaikuttamisessa (Foreign Information Manipulation and Interference, FIMI) käytetään useita hybridivaikuttamisen keinoja kuten propagandaa, tiedotusvälineitä, sosiaalista mediaa, valeuutisten levittämistä, tietojen vuotamista, asiamiehiä ja kybertoimintaa.
  • EU:n ulkosuhdehallinnon raportti esittää informaatiovaikuttamisen trendit 2024.
  • Venäjän ja Kiinan käyttämä verkkoinfrastruktuuri informaatiovaikuttamisessa kattaa useita alustoja ja maantieteellisiä alueita.
  • Vuorovaikutus laajan valtioihin kytkeytyneiden kanavien verkoston kanssa
  • Ukraina on edelleen hyökkäysten pääasiallinen uhri.
  • Ranska, Saksa, Moldova ja Saharan eteläpuolinen Afrikka, erityisesti Sahel, myös voimakkaasti iskujen kohteena.
  • Vaalit hyökkäysten keskeisiä kohteita
  • Informaatiohyökkäyksiä myös organisaatioihin ja yksilöihin
  • EU, Nato ja riippumattomat tiedotusvälineet useimmin kohteina
  • Sosiaalisen median alustat informaatiovaikuttamisen tärkeimpiä kanavia
  • 88 % havaitusta toiminnasta X:ssä (ent. Twitter)
  • Koordinoitu epäaito käyttäytyminen sekä epäaitojen uutissivustojen tekeminen ja luominen
  • Tekoälyn käyttö edullinen menetelmä luoda epäaitoa sisältöä
  • Informaatiovaikuttamisen verkostot räätälöivät toimintansa geopoliittisiin muutoksiin ja paikallisiin olosuhteisiin.

Informaatiovaikuttamisen ”galaksi” – The Galaxy of FIMI operations. Kuvalähde: 3rd EEAS Re-port on Foreign Information Manipulation and Interference Threats.

Salaiset informaatiovaikuttamisoperaatiot, joissa hyödynnettiin erilaisia tapahtumia vuonna 2024. Kuvalähde: 3rd EEAS Report on Foreign Information Manipulation and Interference Threats.

Venäjän ja Kiinan verkkoinfrastruktuuri informaatiovaikuttamisessa kattaa useita alustoja ja maantieteellisiä alueita, mikä korostaa uhan laajuutta ja monimutkaisuutta demokratioille. Viralliset ja nimetyt kanavat ovat vain jäävuoren huippu informaatiovaikuttamisessa. Nämä ovat vuorovaikutuksessa laajan valtioihin kytkeytyneiden kanavien verkoston kanssa, joka on piilossa julkisuudelta.

EU:n ulkosuhdehallinnon raportti esittää yleiskatsauksen keskeisistä informaatiovaikuttamisen trendeistä vuonna 2024. Tapauksia on kohdistunut 90 valtioon, mikä korostaa uhan globaalia luonnetta. Ukraina on edelleen hyökkäysten pääasiallinen uhri, lähes puolet kirjatuista tapauksista, kun taas Ranska, Saksa, Moldova ja Saharan eteläpuolinen Afrikka olivat myös voimakkaasti iskujen kohteena. Vaalit olivat hyökkäysten keskeinen kohde vuonna 2024, jolloin yli puolet maailman äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Informaatiohyökkäyksiä kohdistettiin myös organisaatioihin ja yksilöihin. EU, Nato ja riippumattomat tiedotusvälineet olivat useimpien hyökkäysten kohteina.

Sosiaalisen median alustat pysyivät informaatiovaikuttamisen tärkeimpinä kanavina. 88 % havaitusta toiminnasta tapahtui X:ssä (entinen Twitter). Keskeisiin taktiikoihin, tekniikoihin ja menettelyihin sisältyi bottiverkkoja ja koordinoitua epäaitoa käyttäytymistä sekä epäaitojen uutissivustojen tekemistä. Generatiivisen tekoälyn käyttäminen tarjosi uhkatoimijoille edullisen vaihtoehdon luoda epäaitoa sisältöä ja toiminnan laajuutta. EU:n raportissa esitetään tapaustutkimuksia Venäjän kampanjoista Moldovassa ja Afrikassa sekä yhdestä Kiinasta lähtöisin olevasta operaatiosta, jotka havainnollistavat, kuinka informaatiovaikuttamisen verkostot sopeuttivat strategiansa geopoliittisiin muutoksiin ja paikallisiin olosuhteisiin.