Hybridi- ja kybervaikuttaminen

Hybridi- ja kybervaikuttaminen ovat tulleet sotilaallisten uhkien rinnalle pahantahtoisen valtiollisen vaikuttamisen keinoina. Hybridivaikuttamiselle on tyypillistä, että siinä yhdistetään epäsuoria ja suoria vaikuttamisen keinoja. Siinä hyödynnetään yhteiskunnan haavoittuvuuksia, mutta se voi sisältää myös sotilaallisen voiman käyttöä. Hybridivaikuttaminen on pitkäkestoista ja peiteltyä toimintaa, jossa pyritään tavoitteisiin välillisillä vaikutuksilla. Tapahtumat voivat olla epäselviä ja tulkinnanvaraisia, ja niiden tekijöitä on vaikea tunnistaa.

Hybridivaikuttamisessa voidaan käyttää hyvin monenlaisia keinoja kuten propagandaa, tiedottamista, sosiaalista mediaa, valeuutisia, tietovuotoja, vaikuttamista puolueisiin ja poliitikkoihin, taloudellisia vaikuttamiskeinoja tai tietoverkkoihin vaikuttamista.

Suomeen on viranomaisten käsityksen mukaan kohdistunut pahantahtoista hybridivaikuttamista Ukrainan sodan aikana. Tunnetuin osoitus tästä on ollut ns. välineellistetty maahantulo, jossa Venäjän uskotaan ohjanneen suuria määriä kolmansien maiden kansalaisia turvapaikanhakijoiksi Suomen rajoille ja pyrkivän sillä tavalla häiritsemään Suomen rajavalvontaa ja sisäisen järjestyksen ylläpitämistä. Suomenlahdella ja Itämerellä tapahtuneet merikaapelien ja kaasuputkien vahingoittamiset on tulkittu hybridivaikuttamiseksi, jota on kohdistettu Suomeen ja muihin Itämeren maihin. Suomessa on myös todettu yhteiskunnan infrastruktuuriin kohdistettuja epämääräisiä tihutöitä, joita on voitu tulkita sabotaasiksi, siis pahantahtoiseksi hybridivaikuttamiseksi. Yhteistä kaikille tapauksille on, että tekijöiden kiinni saaminen ja tekojen tahallisuuden osoittaminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta.

Kybervaikuttaminen on uusin hybridivaikuttamisen väline, ja sen kohteina ovat tietoverkot. Suomi ja yleensä länsimaat ovat pitkälle digitalisoituneita yhteiskuntia. Vaikuttamisen takana voi olla valtiollisia toimijoita, tai toiminta voi olla kyberrikollisuutta tai niiden molempien yhdistelmä. Kybervaikuttaminen voi olla tiedustelua (vakoilua), hyökkäämistä tai tietojen manipulointia. Kybertiedustelu on samanlaista kuin perinteinen tiedustelu- ja vakoilutoiminta, jonka tarkoituksena on saada haltuun salassa pidettäviä tietoja. Kyberhyökkäys tarkoittaa hyökkäystä, joka kohdistuu erityisesti yhteiskunnan sähkö-, kommunikaatio-, vesi-, rahoitus- ja kriittisten järjestelmien tietoverkkoinfrastruktuureihin. Kybermanipuloinnissa hakkeriryhmät voivat muuttaa tietoverkkoon tallennettuja tietoja päästyään järjestelmään. Uhkana on, että järjestelmään tunkeutuja alkaa muuttaa tietoja niin, ettei verkon omistaja enää voi uskoa ja luottaa omaan järjestelmäänsä.

Suomi on varautunut kyberuhkiin ja niiden torjumiseen kyberturvallisuusstrategialla. Tavoitteena on yhteiskunnan ”kyberresilienssi”, jolla tarkoitetaan, että digitalisoitunut yhteiskunta on toimintavarma ja luotettava.

Lue lisää valikosta Hybridi- ja kybervaikuttaminen (linkki).

Ilmastonmuutos

Ilmastoturvallisuus on laaja turvallisuusuhka yhteiskunnille ja ihmisten turvallisuudelle. Ilmastonmuutos voi luoda ilmastopakolaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien katastrofien kuten kuivuuden seurauksena laajoja alueita voi muuttua elinkelvottomiksi, mikä pakottaa suuria ihmismääriä jättämään kotiseutunsa ja siirtymään muualle. Ilmastonmuutoksen seurauksena voi syntyä myös kiistoja luonnonvaroista ja poliittista epävakautta. Lisäksi olemassa olevat konfliktit voivat pahentua ilmastonmuutoksen vuoksi.

Maapallon pohjoisimmat osat lämpenevät muuhun maapalloon verrattuna jopa nelinkertaisella nopeudella. Arktisella alueella on runsaasti maakaasu-, raakaöljy-, mineraali- ja kalavarantoja, joita ei ole voitu hyödyntää ankarien ilmasto-olosuhteiden vuoksi tai se on ollut taloudellisesti kannattamatonta. Merijään ja jäätiköiden vähentyminen sekä ikiroudan sulaminen tekevät tulevaisuudessa mahdolliseksi luonnonvarojen ja avautuvien arktisten merireittien käyttöön ottamisen. Pohjoisen jäämeren merialueiden ja mannerjalustojen sekä siellä olevien luonnonvarojen hallinta on kuitenkin osittain ratkaisematta.

Suomessa valtioneuvoston kanslian teettämässä selvityksessä sää- ja ilmastoriskien arvioinnin järjestämisestä on tarkasteltu vaaratekijöitä, riskeille altistumista ja haavoittuvuutta. Tavoitteena on helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Puolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt, jotka kohdistuvat suoraan esimerkiksi infrastruktuuriin, puolustusmateriaaliin ja henkilöstön toimintakykyyn.

Lue lisää valikosta Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia (linkki).