Ranska on aktiivinen globaali toimija ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ahkera kehittäjä. Ranska tukee aktiivisesti EU:n strategisen autonomian kehittämistä.

Ranskan maailmanlaajuiset intressit pohjautuvat maan entiseen asemaan globaalina siirtomaavaltana sekä pyrkimykseen edistää ranskan kielen asemaa. Ranska valvoo intressejään maailmanlaajuisella lähetystöjen verkostolla ja asevoimillaan, jotka kykenevät turvaamaan myös merentakaisia alueita.

Ranskan merentakaisilla departementeilla ja alueilla (départements et régions d’outre-mer, DROM) on sama asema kuin Manner-Ranskan alueilla ja departementeilla. Vuodesta 2011 lähtien merentakaisia departementteja ja alueita on viisi: Ranskan Guayana Etelä-Amerikassa, Guadeloupe Karibialla, Martinique Karibialla, Mayotte sekä Réunion Intian valtamerellä Itä-Afrikan rannikolla.

Lisäksi Ranskalla on merentakaisia yhteisöjä (collectivité d’outre-mer, COM). Ne ovat hallinnollisia yksikköjä kuten Manner-Ranskan alueet, mutta niillä on puoliautonominen asema.

Ranskan asevoimat vastaavat merentakaisten departementtien, alueiden ja yhteisöjen puolustuksesta. Pysyviä asevoimien joukkoja eri puolustushaaroista on sijoitettu merentakaisille alueille Karibialla, Intian valtamerellä, Tyynellä valtamerellä ja Ranskan Guyanaan.

Ranskan turvallisuuspolitiikan peruselementtejä ovat asevoimien strateginen autonomia, EU-jäsenyys, Nato-jäsenyys sekä itsenäinen ydinasepelote. Ranska on merkittävä joukkojen tuottaja EU:n sotilasoperaatioille. Yksi EU:n operaatioesikunnista on Pariisissa.

Ranska suhtautuu varauksellisesti Yhdysvaltojen dominoivaan asemaan Natossa. Ranskan näkemyksen mukaan riippuvuus Yhdysvalloista saatavasta avusta heikentää EU:n strategista autonomiaa ja kykyä yhtenäiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä itsenäisiin kansainvälisiin operaatioihin. Omintakeisesta turvallisuuspolitiikastaan huolimatta Ranska tukee Natoa ja on osallistunut sen sotilasoperaatioihin Balkanilla (IFOR, SFOR, KFOR) ja Baltian maissa (Baltic Air Policing).

Ranska on pyrkinyt hyödyntämään Britannian EU-eroa ja Euroopan turvallisuusympäristön heikentymistä EU:n sotilaallisen suorituskyvyn kehittämiseksi.

Ranskan erityissuhde Saksaan perustuu maiden välillä vuonna 1963 solmittuun Élysée-sopimukseen. Sopimus määrittelee Ranskan ja Saksan välisen yhteistyön puitteet ulko-, puolustus-, koulutus- ja nuorisopolitiikassa. Ranskan ja Saksan johtajat tapaavat säännöllisesti, mutta maiden välinen tärkein yhteistyöfoorumi on EU. Brexitin myötä EU:n kahden suurimman jäsenmaan Saksan ja Ranskan suhteellinen painoarvo unionin puolustusyhteistyössä on kasvanut.

Ranska korostaa ydinasepelotteensa itsenäistä päätäntävaltaa eikä osallistu Naton ydinasesuunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group, NPG) toimintaan. Ranska on valmis tarjoamaan ydinasepelotettaan Euroopan puolustamiseen harkintansa mukaan. Britannian EU-eron jälkeen Ranska on ainoa EU-maa, jolla on ydinaseita.

Presidentti Macron julkaisi heinäkuussa 2025 Ranskan uuden kansallisen turvallisuusstrategian. Siinä on otettu huomioon Ukrainan sodan opetuksia. Strategiassa tunnistetaan Euroopan radikaalisti muuttunut turvallisuusympäristö ja kasvanut Venäjän uhka. Strategiassa esitetyn vision mukaan Ranskan liittolaisineen tulee olla valmis korkean intensiteetin sotaan Euroopassa vuoteen 2030 mennessä, sekä valmis vastaamaan epäkonventionaalisiin turvallisuusuhkiin.

Strategiassa on esitetty visio Ranskan turvallisuudesta vuoteen 2030 asti, ja se sisältää strategiset tavoitteet:

1. Vankka ja uskottava ydinpelote
2. Yhtenäinen ja selviytymiskykyinen Ranska
3. Puolustustalouden sopeuttaminen uudessa tilanteessa
4. Kyberkestävyys
5. Liittolaisuus Euroatlanttisella alueella
6. Euroopan strateginen autonomia
7. Ranska luotettavana kumppanina ja turvallisuuden tuottajana
8. Taattu arvioinnin autonomia ja päätöksenteon itsemääräämisoikeus
9. Kyky puolustaa ja toimia hybriditoiminnan kentillä
10. Kyky saavuttaa päämääriä sotilaallisilla operaatioilla
11. Tieteellinen ja tekninen osaaminen

Ranskan tuki Ukrainalle

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Ranska on antanut yhdessä eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppaniensa kanssa Ukrainalle poliittista, taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea. Ranskan sotilaallinen tuki Ukrainalle on sisältänyt sekä materiaalista tukea että koulutusapua. Ranska on toimittanut Ukrainan asevoimille puolustusvälinemateriaalia, muun muassa Crotale-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, 155 mm:n Caesar-kenttätykkejä, kevyitä AMX-10RC panssarivaunuja, SCALP-EG-risteilyohjuksia sekä Mirage 2000-5 -hävittäjiä. Ranska on kouluttanut tuhansia ukrainalaista sotilaita Ranskassa ja lähettänyt 150 sotilasta ukrainalaisten joukkojen koulutustehtäviin Puolaan.