Avaruus tarjoaa alustan kartoitustoiminnalle, ja se helpottaa navigointia, viestintää, maalittamista ja johtamista. Avaruusvoiman rooli sodankäynnissä on tukea muita toimintaympäristöjä. Sen avulla voidaan parantaa joukkojen suorituskykyä lisäämällä niiden tarkkuutta, nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja kohdistamista muissa toimintaympäristöissä. Mitä enemmän avaruus tukee maanpäällistä sodankäyntiä, sitä tärkeämpää on säilyttää tämä etu itsellä ja estää se vastustajalta. Omien satelliittipalveluiden käytettävyys pyritään varmistamaan nostamalla ennalta ehkäisevää kynnystä. Mikäli asevoima luottaa liikaa satelliittipalveluihin ja/tai niihin vaikuttaminen on liian helppoa, näistä tulee houkuttelevia maaleja sodankäynnissä. Millään toimilla ei voida varmasti ehkäistä hyökkäystä, mutta jos vaikuttaminen sitoo liikaa resursseja tai siitä saatava hyöty on vähäinen, hyökkäys on epätodennäköisempi. Tämän lisäksi on ylläpidettävä kykyä kyetä toimimaan tarvittaessa ilman satelliitteja.

Avaruus on kriittinen osa eri puolustushaarojen yhteistä sodankäyntiä, ja avaruusinfrastruktuuri on välttämätön sotatoimille. 1990-luvun alusta lähtien avaruusjärjestelmät ovat tarjonneet lähes reaaliaikaista tukea asevoimien taktisen tason toiminnalle. Uusia laitteita ja tekniikoita on kehitetty tietojen nopeaan hankkimiseen, analysointiin ja jakamiseen. Myös muiden kuin avaruuskykyjä käyttävien valtioiden asevoimien toiminta ja kansallinen turvallisuus ovat nykyisin hyvin riippuvaisia avaruusperustaisista suorituskyvyistä.

Avaruuden kyberoperaatiot

Venäjä on ainakin vuodesta 2010 lähtien kehittänyt avaruuden kyberoperaatioita varten joukkoja ja suorituskykyjä tavoitteena varmistaa informaatioylivoima kaikkialla informaatioavaruudessa. Tiedon luotettavuuden heikentäminen on tämän strategian kriittinen osa, ja sitä käytetään rauhan, kriisin ja sodan aikana. Venäjä pitää informaatioympäristöä, erityisesti avaruuspohjaista tiedonkokoamista ja -siirtoa, strategisesti ratkaisevana ja on ryhtynyt kehittämään asevoimiensa defensiivisiä ja offensiivisia suorituskykyjä myös avaruusympäristössä.

Ukrainan-sodan alkupäivinä helmikuussa 2022 Venäjä kohdisti kyberhyökkäyksen Viasatin KA-SAT-palveluun. Isku kohdistui satelliittipohjaisiin internet-yhteyksiin, ja sillä saatiin reitittimet toimintakyvyttömäksi. Hyökkäys katkaisi palvelun kymmeniltä tuhansilta laajakaista-asiakkailta ympäri Eurooppaa. Kyberhyökkäys aiheutti häiriöitä myös Saksan energiantuotannossa, sillä hyökkäyksessä katkesi verkkoyhteys ainakin 3 000 tuulivoimalaan.

Huhtikuussa 2021 mediassa julkaistiin tietoja, joiden mukaan Kiina on rakentamassa kyberaseita, joilla se pystyisi kaappaamaan vastustajansa satelliitit haltuunsa. Tällaisten kyberhyökkäysten tavoitteena on jäljitellä vihollissatelliittien vastaanottamia signaaleja. Tämä mahdollistaa Kiinalle kyvyn tehdä sen vihollisten satelliitit tehottomiksi.

Suunnatun energian aseet avaruusoperaatioissa

Suunnattua energiaa käyttävät aseet muodostavat uhan avaruusoperaatioille. Venäjällä on useita maasijoitteisia lasereita, jotka voivat esimerkiksi sokeuttaa satelliittien sensoreita. Peresvet on venäläinen laserase ilmapuolustukseen ja satelliittien vastaiseen sodankäyntiin.

Elektroninen sodankäynti avaruustoiminnoissa

Venäjä näkee elektronisen sodankäynnin (engl. Electronic Warfare, EW) tärkeäksi työkaluksi saada ja ylläpitää informaatioylivoima sähkömagneettisen spektrin alueella esimerkiksi häiritsemällä vastustajan johtamis- ja valvontajärjestelmiä. Venäjä on rakentanut monia erilaisia maasijoitteisia EW-järjestelmiä GPS:n, radioverkkojen, satelliittiviestinnän (SATCOM) ja tutkien häirintään ja lamauttamiseen. Vuonna 2020 Venäjän armeija vahvisti, että se käytti aktiivisesti EW-aseita Syyriassa torjuakseen GPS-ohjausta käyttäviä järjestelmiä kuten drooneja.

GPS-häirintä ja -spoofing ovat lisääntyneet ja laajentuneet voimakkaasti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi, ja niillä ovat vaikutettu lentokoneiden, laivojen ja droonien navigointiin. Venäjä on käyttänyt näitä operaatiota sekä Ukrainassa että Euroopassa. Venäjällä on GPS-häirintään neljä isoa lähetinmastoa, jotka sijaitsevat Pietarissa, Rostovissa, Smolenskissa ja Kaliningradissa. Huhtikuussa 2025 arvioitiin, että 27 prosenttia Itämeren kaikesta lentoliikenteestä oli häirinnän kohteena.

Satelliittien torjuntajärjestelmät

Satelliitintorjunta-aseella (engl. Anti Satellite Activities, ASAT) pyritään tuhoamaan satelliitteja. Torjuntaoperaatioilla pyritään estämään tai häiritsemään vihollisen viestintää, satelliittipohjaista paikantamista, tiedustelua ja muita satelliitein toteutettuja sotilaallisesti hyödyllisiä toimintoja. Satelliitintorjunta-aseena käytetään ohjusta tai toista satelliittia (”tappajasatelliitti”). Suuren nopeuden vuoksi pelkkä massa ilman erillistä räjähdettä riittää myös tuhoamaan satelliitin.

Satelliitteja tuhoava ohjus (engl. Direct-Ascent Anti-satellite, DA-ASAT) on maasta ammuttu ohjus, joka räjäyttää avaruusaluksen. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on ollut DA-ASAT-ohjuksia kylmän sodan jälkeen. Kiina ja Intia ovat molemmat testanneet DA-ASAT-ohjuksia omia satelliittejaan vastaan. Venäjän viimeisin testi tehtiin huhtikuussa 2021. Toistaiseksi ASAT-asetta ei ole käytetty sodankäynnissä.

Offensiiviset kiertorataoperaatiot

Venäjä tutkii ASAT-aseiden ohella muita keinoja vaikuttaa vastustajien satelliitteihin käyttäen hyväksi niiden kaksikäyttökyvykkyyksiä. Tarkastus- ja huoltosatelliitit voivat lähestyä satelliitteja tarkastaakseen ja korjatakseen toimintahäiriöitä. Tätä samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää myös hyökkäykseen vastustajan satelliitteja vastaan, mikä johtaisi tilapäisiin tai pysyviin vaurioihin.

Kiina on kehittämässä uudenlaista avaruusajan asetta. Kehityksen kohteena on emoalus, joka päästäisi lentoon parven (satoja) hyökkäysrobotteja. Nämä cubesat-mikrosatelliitit ovat noin kilon painoisia drooneja, ja ne osaavat tehdä monimutkaisia hyökkäyksiä, jotka hyödyntävät tekoälypohjaista massiivisen robottiparven kykyä iskeä kaikista suunnista yhtä aikaa. Cubesatien avulla isku esimerkiksi täysin suojaamattomia tietoliikennesatelliitteja vastaan olisi helppo toteuttaa. Droonit osaavat laskea omat reittinsä sekä kohteidensa liikevektorit ja sen jälkeen päättää, miten ja milloin hyökätään.

Avaruustilannetietoisuusjärjestelmät (Space Situational Awareness, SSA)

Venäjän armeijan avaruusvalvontaverkoston päämajana toimii 821^st Main Centre for Reconnaissance of Situation in Space (GTsRKO). Keskus on osa Venäjän avaruusjoukkoja ja vastaanottaa tiedustelutietoa eri asemilta kuten ohjushyökkäysten ennakkovaroitusverkostolta ja avaruusvalvonta-asemilta (Okno, Krona, Dunay, Noginsk). Keskuksen tehtävä on havaita satelliitit, tunnistaa ne ja erottaa niiden kiertoradat. Se tarjoaa tietoja, joita voidaan käyttää tukemaan avaruuslaukaisuja, ASAT-järjestelmää ja tuottaa tiedustelutietoa vastustajan sotilaallisista satelliiteista.

Yhdysvaltojen Space Surveillance Network (SSN) havaitsee, jäljittää, luetteloi ja tunnistaa maata kiertäviä keinotekoisia esineitä kuten aktiivisia/ei-aktiivisia satelliitteja, käytettyjä rakettikappaleita tai sirpaloitunutta avaruusromua. Järjestelmästä vastaa US Space Command, ja sitä operoi US Space Force. Space Surveillance Network sisältää erityisiä elektro-optisia, passiivisia radiotaajuisia (RF) sensoreita ja tutkasensoreita. Se tarjoaa avaruusobjektien seurannan ja tunnistamisen, satelliittihyökkäysvaroituksen, ja ilmoituksia Yhdysvaltojen joukoille satelliittien ylityksistä.