Tanskan puolustusvoimien johtamisjärjestelmä

Tanskan puolustusvoimien komentaja ja Puolustusesikunta ovat Kööpenhaminassa. Esikunta koostuu johdon sihteeristöstä, kehittämis- ja suunnitteluesikunnasta, operaatioesikunnasta ja talousosastosta. Puolustusvoimien komentajan alaisuudessa ovat puolustushaaraesikunnat, erikoisjoukkojen esikunta ja Nuukissa Grönlannissa sijaitseva Arktinen esikunta. Kaikki puolustushaaraesikunnat sijaitsevat Karupissa, jossa on myös puolustusvoimien operatiivinen johtoesikunta.

Puolustuspäätöksen 2024–2033 keskeisimmät vaikutukset

Asevelvollisuuden osalla on tarkoitus pidentää neljän kuukauden mittaista varusmiespalvelusta 11 kuukauteen. Vuosittain koulutettavien varusmiesten määrää kasvatetaan noin 4 500:sta noin 7 500:een. Kutsunnat muutetaan kokonaan sukupuolineutraaleiksi.

Puolustusmateriaalin osalta kansallisen puolustuskyvyn palauttaminen sisältää merkittäviä investointeja ja olemassa olevan materiaalin päivityksiä. Tanska päätti jo vuonna 2016 korvata F-16-hävittäjät 27 yhdysvaltalaisilla F-35-monitoimihävittäjillä. Vuonna 2025 päätettiin vielä 16 hävittäjän lisähankinnasta, jolloin F-35-koneiden kokonaismäärä kasvaa 43:een.

Isona kokonaisuutena Tanska palauttaa itsenäisen ilmatorjuntakyvyn, joka käsittää sekä lyhyen, keski- että pitkän kantaman ilmatorjunta-aseistusta ja droonien torjuntakyvyn.

Maavoimien pääkehityskohde on 1. Prikaatin kehittäminen parantamalla prikaatin mekanisointia ja hankkimalla uudet taistelupanssarivaunut. Myös sotilaiden henkilökohtaista varustusta kehitetään merkittävästi. Tanska on liittynyt 2025 yhteiseen taisteluajoneuvohankkeeseen (Common Armoured Vehicle System, CAVS), jossa se aikoo hankkia 130 kappaletta Patrian 6×6-taisteluajoneuvoja.

Merivoimia uudistetaan kattavalla modernisointiohjelmalla, joka parantaa erityisesti valvonta- ja operointikykyä arktisella alueella. Tanska hankkii uuden meritiedustelualuksen, meritorjuntaohjuksia, erityyppisiä autonomisia aluksia ja arktiseen toimintaympäristöön soveltuvia partioaluksia sekä palauttaa rannikonpuolustuskyvyn rannikko-ohjuksilla.

Puolustusvoimiin kuuluvana osana on vapaaehtoisuuteen perustuva Kodinturvajärjestö. Kriisin tai sodan aikana kodinturvajoukkojen tehtävänä on turvata yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeitä kohteita sekä vartioida puolustusvoimien tukikohtia ja laitoksia. Jokaisella puolustushaaralla on omat kodinturvajoukot, jotka esimerkiksi merivoimissa avustavat meripelastustehtävissä ja merivalvonnassa. Kodinturvajoukot tukevat myös siviiliviranomaisia kadonneiden etsimisessä ja suurten joukkotapahtumien järjestelyissä. Aktiivinen osa kodinturvajoukoista käsittää 13 400 jäsentä, ja lisäksi rekisterissä on noin 30 000 henkilön reservi.