Kiinan puolustuspolitiikka ja asevoimat
- miesvahvuudeltaan maailman suurimmat, noin 2,2 miljoonaa sotilasta
- reservi noin 8 miljoonaa sotilasta
- virallisesti kommunistisen puolueen, ei valtion aseellinen voima
- tehtävänä myös poliittisen ja sosiaalisen vakauden ylläpitäminen, Taiwanin itsenäisyysaikeiden estäminen, separatistiliikkeiden tuhoaminen ja Kiinan maailmanlaajuisten intressien turvaaminen
- puolustusmenot
- maailman toiseksi suurimmat Yhdysvaltojen jälkeen.
- virallinen puolustusbudjetti 2022: 238 miljardia USD, ei sisällä kaikkia kansallisen puolustuksen menoja
- nousseet 2000-luvulla tasaisesti 7–10 % vuodessa
- BKT-osuus n. 1,3 %
- viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävä rakennemuutos vastaamaan paremmin nykyaikaista joint-sodankäyntiä
- kalusto modernisoitu vastaamaan pitkälti länsimaista tasoa
- tavoitteena 2027 mennessä joint-sodankäyntikyky, 2049 mennessä maailmanluokan aseellinen voima ja kyky voittaa alueellinen konflikti sekä projisoida voimaa maailmanlaajuisesti
- sisäisen turvallisuuden joukot: 1,5 miljoonan hengen vahvuinen puolisotilaallinen Kansan aseistettu poliisi
Lisää aiheesta
Kiinan kansan vapautusarmeija (People’s Liberation Army, PLA) perustettiin 1.8.1927. PLA on maailman suurin armeija sen rauhan ajan vahvuuden ollessa 2,2 miljoonaa sotilasta (ml. reservi ja aseistettu poliisi). Virallisesti PLA on Kiinan kommunistisen puolueen, ei valtion aseellinen voima. PLA onkin yksi merkittävä tekijä Kiinan strategiassa saavuttaa vuoteen 2049 mennessä maailmanlaajuinen johtoasema ”global leader in … international influence”.
PLA:n tehtävänä on kansallisen itsemääräämisoikeuden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen, mutta sen tehtävinä ovat myös kansallisen poliittisen ja sosiaalisen vakauden ylläpitäminen, Taiwanin itsenäisyysaikeiden estäminen, separatistiliikkeiden tuhoaminen ja Kiinan maailmanlaajuisten intressien turvaaminen.
Kiinan puolustusbudjetista ei ole luotettavaa, vertailukelpoista tietoa, mutta virallisesti se oli 238 miljardia USD vuonna 2022. Luvusta puuttuvat kuitenkin mm. reservin rahoitus, tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty rahoitus jne. Todellisen puolustusbudjetin arvioidaan olevan noin 319 miljardia USD. Puolustusbudjetti on 2000-luvulla noussut tasaisesti 7–10 % vuodessa, ja sen BKT-osuuden arvioidaan olevan noin 1,3 %. Kiinan puolustusmenot ovat maailman toiseksi suurimmat Yhdysvaltojen jälkeen.
PLA on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttanut merkittävästi johtamisrakennettaan vastaamaan paremmin nykyaikaista joint-sodankäyntiä samalla, kun se on modernisoinut kalustonsa ja järjestelmänsä vastaamaan hyvin pitkälle länsimaista kalustoa. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2027 mennessä joint-sodankäyntikyky ja vuoteen 2049 mennessä olla maailmanluokan aseellinen voima, jolla on kyky voittaa alueellinen konflikti sekä projisoida voimaa maailmanlaajuisesti.
Presidentti, puheenjohtaja Xi Jinping ilmoitti Kiinan kommunistisen puolueen 19. puoluekokouksessa 2017 tavoitteeksi, että Kiinan armeijan suorituskyky on maailman kärkeä vuonna 2050. Kehittämisen ajatus on siinä, että vaikka valmistaudutaan informaatiota hyödyntävään sotaan, pitää valmistautua myös tekoälyn tuomiin automaattisiin mahdollisuuksiin sodankäynnissä. Vuoden 2022 puoluekokouksessa vahvistettiin asevoimille jo aikaisemmin annettu tavoite vuoteen 2027 mennessä olla maailmanluokan asevoima. Erityisesti korostettiin asevoimien lojaalisuutta poliittiselle johdolle, taisteluvalmiuden ja sotilaskoulutuksen kehittämistä, strategista pelotetta, informaatiosodankäyntiä, yhteisoperaatiokykyä sekä ”älykkäitä” sodankäyntimenetelmiä.
Maavoimien vahvuus on 965 000, merivoiminen 260 000, ilmavoimien 395 000 ja ohjusjoukkojen vahvuus 120 000 sotilasta. Strategisissa tukijoukoissa on 145 000 ja muissa organisaatioissa 150 000 sotilasta. Reservikomponentin vahvuus on noin 500 000 sotilasta. Tarvittaessa PLA:n käytössä on noin kahdeksan miljoonan asevelvollisuuden suorittaneen koulutetun henkilöstön reservi.
PLA:n lisäksi Kiinassa on sisäisen turvallisuuden joukkoina noin 500 000 hengen vahvuinen puolisotilaallinen Kansan aseistettu poliisi. Sen alaisena toimii rannikkovartiosto (China Coast Guard), jonka palveluksessa on noin 16 000 henkeä ja noin 500 alusta.
Kiinassa on yleinen asevelvollisuus, jonka pituus on kaksi vuotta. Asevelvollisuusiän saavuttaa vuosittain yli 10 miljoonaa miestä ja yli 9 miljoonaa naista. Näistä asepalveluksen joko PLA:ssa tai aseellisessa poliisissa aloittaa vuosittain noin 600 000 henkilöä. Varusmiespalvelukseen määrätään 18–22-vuotiaat miehet ja naiset asevoimien harkinnan mukaan. Käytännössä valinta on kohdistunut 18–20-vuotiaisiin miehiin ja 18–19-vuotiaisiin naisiin.
Varusmiespalvelukseen kutsutaan peruskoulun tai ylemmän koulutuksen suorittaneita. Miehet ja naiset voivat myös itse ilmoittautua palvelukseen vapaaehtoisiksi, jos heitä ei ole määrätty. Pääosa asevoimien henkilöstöstä on miehiä. Valinnan perusteina ovat terveysviranomaisten antamat tiedot henkilöiden fyysisistä ominaisuuksista. Muun muassa pituus ja sosiaalinen asema ovat ratkaisevia tekijöitä, naisilla myös ulkonäkö. Erityistehtäviin kuten ilmavoimiin ja tiedustelu- ja turvallisuuspalveluun etsitään värvättäviä henkilöitä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tällaisten henkilöiden taustat tutkitaan monen sukupolven takaa.
Lähteitä ja linkkejä
- https://www.defense.gov/CMPR/
- http://eng.mod.gov.cn/Database/WhitePapers/
- White Paper: China’s National Defense in the New Era, The State Council Information Office of the People’s Republic of China July 2019
- The Military Balance 2023
- https://en.wikipedia.org/wiki/People%27s_Liberation_Army