Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteeseen vaikuttaa eniten Venäjä. Sen strategisesti merkittävimmät alueet – Moskova, Pietari, Kuolan niemimaa ja Kaliningrad – sijaitsevat Suomen läheisyydessä. Venäjälle keskeisiä asioita ovat Kuolan niemimaalle sijoitetut strategiset suorituskyvyt, rajoittamaton pääsy Atlantille sekä arktinen alue.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat heikentäneet Venäjän strategista asemaa Itämeren alueella ja pohjoisessa. Venäjän odotetaan vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa läntisillä ja luoteisilla rajoillaan, kun se Ukrainan sodan kehityksen ja resurssien valossa on mahdollista. Venäjä tavoittelee suurvalta-asemansa vahvistamista ja etupiirijakoa sekä yrittää hajottaa lännen yhtenäisyyttä. Se pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa myös sotilaallisella voimalla, mistä osoituksena on täysimittainen sota Ukrainaa vastaan. Venäjän vihamieliset hybriditoimet, mukaan lukien sabotaasi, ovat kohdistuneet Eurooppaan laajalti. Valtioneuvoston puolustusselonteon (2024) mukaan Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus, ja sen toiminta luo epävakautta Suomen lähialueille. Venäjää pidetään merkittävimpänä uhkana Nato-maiden turvallisuudelle. Uhkaa pyritään hallitsemaan Naton pelotteen ja puolustuksen avulla.

Pohjoismaiden solmimat DCA-puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen kanssa muuttavat Pohjois-Euroopan strategista asetelmaa. Suomen kanssa tehty DCA-sopimus mahdollistaa amerikkalaisten joukkojen harjoittelun sekä aseiden ja materiaalin varastoinnin Suomessa. Nato-maiden hallitsema arktinen maa-alue ja ilmatila ovat kasvaneet, ja se otetaan huomioon Naton yhteisessä suunnittelussa ja toiminnassa. Tämä luo Pohjois-Eurooppaan vahvemman pelotteen, mikä osaltaan tasapainottaa Venäjän sotilaallista voimaa pohjoisilla alueilla.