Nato on ensisijaisesti sotilasliitto jäsenmaidensa puolustusta varten, mutta sillä on alusta alkaen ollut myös poliittista merkitystä, erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisen siteen ja yhteistyön lujittamisessa.

Liittokunnan Venäjä-suhteen muotoilu on mitä suurimmassa määrin Naton ”ulkopolitiikkaa”. Kylmän sodan jälkeisessä optimistisessa ilmapiirissä Nato ja Venäjä sopivat suhteistaan Founding Act -asiakirjalla vuonna 1997. Venäjä alkoi kuitenkin pian syyttää Natoa Founding Actin rikkomisesta, kun Nato hyväksyi jäsenikseen Itä-Euroopan maita, jotka kuuluivat aikaisemmin Neuvostoliiton johtamaan Varsovan liittoon. Ukrainan sodan seurauksena Naton ja Venäjän suhteet ovat toistaiseksi katkenneet, ja myös Founding Act on menettänyt merkityksensä.

Ukrainan sodan aikana Nato on ryhtynyt koordinoimaan Euroopan Nato-maiden Ukrainalle antaman sotilaallisen avun ja sotilaskoulutuksen järjestelyä.