Presidentti on asevoimien ylipäällikkö. Hän nimittää pääministeriä kuultuaan yleisesikunnan päällikön, joka toimii rauhan aikana puolustusministerin alaisuudessa asevoimien komentajana. Ulkoisen vaaran uhatessa presidentti voi määrätä sotatilan voimaan ja julistaa osittaisen tai täyden liikekannallepanon. Sodan aikana presidentti voi nimittää pääministerin esityksestä sotatoimista vastaavan ylipäällikön.

Puolassa on kansallinen turvallisuusneuvosto ja presidenttiä avustava kansallinen turvallisuusvirasto. Turvallisuusneuvoston tehtävänä on antaa presidentille turvallisuutta ja lakialoitteita koskevia lausuntoja sekä neuvoja puolalaisten joukkojen käytöstä ulkomaanoperaatioissa. Turvallisuus tulkitaan laajasti sisältäen talouden, lainsäädännön, ympäristön, yhteiskunnallisen vakauden ja puolustuksen. Presidentti päättää turvallisuusneuvoston kokoonpanosta. Normaalisti siihen kuuluvat parlamentin ylä- ja alahuoneen puhemiehet, pääministeri, turvallisuuskysymyksistä vastaavat ministerit sekä tarvittaessa asiantuntijoita, joilla on vaikutusta valtion turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Viimeisimmän strategisen puolustusselonteon (2016) mukaan Puolan puolustuspolitiikassa tärkeintä on kotimaan puolustaminen, jonka tulee perustua maan asevoimien omaan suorituskykyyn. Tämän jälkeen tulee suhteiden vahvistaminen Nato-liittolaisiin sekä aktiivinen osallistuminen liittokunnan operaatioihin.

Vuoden 2017 puolustuskonseptiossa määriteltiin Puolan asevoimien kehittämisen painopisteet vuoteen 2032 saakka. Asevoimilla tulee olla nykyaikainen ja tehokas aseistus, riittävän vahvat ja hyvin koulutetut joukot sekä koetellut ja tarkkaan määritellyt toimintamallit. Johtamisjärjestelmän tulee olla selkeä ja jatkuvassa toimintavalmiudessa kriisien ja sodan varalta.

Puolan puolustusmenot ovat yli kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Menojen minimitasoa on ohjattu lainsäädännöllä. Vuoden 2017 modernisointilain mukaan puolustusmenojen tulee olla vähintään 2,5 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä, mikä on jo saavutettu. Menoja osin rahoitetaan valtion budjetin ulkopuolella olevasta asevoimien tukirahastosta, jota ylläpitää kansallinen kehityspankki (National Development Bank).

Yhdysvallat on Puolan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa erikoisasemassa, koska vain sen uskotaan olevan riittävä vastapaino Venäjälle. Puolan keskeisiä tavoitteita on ollut saada maaperälleen mahdollisimman paljon Yhdysvaltojen joukkoja, jotka läsnäolollaan toimisivat pelotteena Venäjän suuntaan. Puolassa on muun muassa Yhdysvaltojen 5. Armeijakunnan esikunnan eteen työnnetty komentopaikka sekä jo vuodesta 2017 alkaen kierrätetyn panssariprikaatin esikunta ja joukkoja. Puolassa on myös yksi Yhdysvaltojen globaalin ohjuspuolustusjärjestelmän kiinteä torjuntaohjusasema Itämeren rannikolla. Yhdysvallat muodostaa lisäksi Itä-Puolaan sijoitetun Naton eteen työnnettyyn läsnäoloon (Enhanced Forward Presence) kuuluvan pataljoonan taisteluosaston rungon. Osastoon ovat asettaneet lisäksi joukkoja Britannia, Romania ja Kroatia.