Maantieteellisen sijaintinsa ja kokonsa vuoksi Puola on Naton itäisen sivustan tärkein jäsenmaa. Sotilasliiton kollektiivisessa puolustuksessa Puolan asema on keskeinen, koska sen rajanaapureina ovat Venäjälle kuuluva Kaliningradin alue ja Valko-Venäjä. Puolan kautta kulkee myös ainoa suora maayhteys lännestä Baltian maihin, mikä vaikuttaa Naton sotilaallisiin valmisteluihin Baltian puolustamiseksi. Puola on pyrkinyt kokoamaan itäisen Euroopan Nato-maita erilaisiin yhteistyöfoorumeihin ja siten vahvistamaan itäeurooppalaisten liittolaismaiden vaikutusta sotilasliiton sisällä. Puola tuki myös voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyttä katsoen sen vahvistavan Naton itäistä sivustaa.

Puolan viimeisin ulkopoliittinen strategia-asiakirja (Polish Foreign Policy Strategy 2017–2021) luettelee maan keskeiset turvallisuuspoliittiset tavoitteet:

• Naton uskottavuuden vahvistaminen, EU:n potentiaalin lisääminen ja läheisten suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltojen kanssa
• läheisempi yhteistyö Romanian, Visegrad-ryhmän (Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari), Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä proaktiivinen idänpolitiikka
• Puolan puolustuskyvyn merkittävä vahvistaminen

Puola asettaa vahvan EU:n kehittämiselle rajauksia. Se vastustaa EU:n määräysvallan kasvattamista sekä erivauhtista kehitystä unionin sisällä, koska se johtaisi Puolan näkemyksen mukaan unionin hajoamiseen.

Puola haluaa osallistua EU:n pakolaiskriisin ratkaisuun, mutta ei hyväksy maakohtaisia kiintiöitä turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle.

Puola haluaa kaikkien EU-maiden hyötyvän tasapuolisesti Euroopan puolustusrahaston rahoittamasta uusien puolustusteknologioiden tutkimuksesta tavoitteenaan myös oman puolustusteollisuutensa kehittäminen.

Puola tukee EU:n laajentumista ja edistää aktiivisesti erityisesti Länsi-Balkanin maiden jäsenyyspyrkimyksiä.

Ukrainan sodan osalta Puola on tuominnut voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen. Puola on korostanut sekä Naton että EU:n jäsenenä jo pitkään Venäjän aiheuttamaa sotilaallista uhkaa Euroopalle. Samalla Puolan ja Venäjän väliset poliittiset suhteet ovat olleet huonot. Taustalla vaikuttaa Puolan pitkä historia niin Venäjän keisarikunnan alaisuudessa kuin osana Neuvostoliiton valtapiiriä kylmän sodan aikana. Puolalle Ukraina ja myös Valko-Venäjä ovat olleet ”puskuri” itään, ja Puolan tavoitteena on ollut molempien maiden mahdollisimman riippumaton asema Venäjästä.

Puola on toimittanut Ukrainan asevoimille runsaasti puolustusvälinemateriaalia, muun muassa taistelupanssarivaunuja, tykistöä ja hävittäjiä. Puola myös toimittaa Ukrainaan uusia Rosomak-panssariajoneuvoja, jotka perustuvat Patrian AMV-vaunuun. Puolan kautta on viety Ukrainaan lisäksi muiden maiden antamaa ase- ja muuta materiaalitukea, sillä Puolalla ja Ukrainalla on yli 500 kilometriä pitkä yhteinen maaraja. Puolaan on myös rekisteröity yli miljoonaa ukrainalaispakolaista sodan alkamisen jälkeen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Puola on vaatinut uusien pysyvien Naton tukikohtien rakentamista sotilasliiton itäiselle sivustalle. Puola on myös arvostellut Nato-liittolaisiaan riittämättömästä tuesta Ukrainalle. EU:n puitteissa on puolestaan esitetty arvostelua riittämättömistä Venäjä-sanktioista. Sodan seurauksena Puolan ja Unkarin aikaisemmin läheiset kahdenväliset suhteet ovat viilentyneet, mikä johtuu Unkarin myönteisemmästä suhtautumisesta Venäjään. Puola ja Unkari ovat tukeneet toisiaan kiistoissa EU:n kanssa.