Kylmän sodan aikana Ruotsilla oli vahvat puolustusvoimat, jotka perustuivat yleiseen asevelvollisuuteen ja oli mitoitettu torjumaan maahantunkeutuminen. Kylmän sodan jälkeen Ruotsin puolustusvoimia supistettiin kovalla kädellä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet heijastuvat merkittävästi Puolustuspäätökseen vuosille 2025–2030.

Puolustuspolitiikan peruslähtökohtana on, että kokonaismaanpuolustus suunnitellaan ja mitoitetaan puolustamaan maata aseellista hyökkäystä vastaan sekä osallistumaan liittolaisten puolustamiseen Nato-jäsenyyden velvoitteiden mukaisesti. Tämä sisältää suunnittelun, jossa varaudutaan sotatoimiin sekä Ruotsin että liittolaisten alueilla. Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen yhteenlaskettu suorituskyky muodostaa siten osan Naton yhteisestä puolustuksesta.

Kokonaismaanpuolustuksen kestävyydellä tulisi mahdollistaa toimintavapaus yhteiskunnan sopeuttamiseen pitkään jatkuvaan vakavaan turvallisuuspoliittiseen kriisiin tai sotaan. Ruotsin vahva kokonaismaanpuolustus tukee Naton yhteistä pelotetta, ja sen katsotaan toimivan sodan ja konfliktien ennaltaehkäisijänä ja viime kädessä rauhan ylläpitäjänä.

Ruotsin puolustusmenojen kasvattaminen alkoi 2018–2019, jolloin puolustusbudjetin taso oli noin 4,5 miljardia euroa. Merkittävä nousu tapahtui vuonna 2024, jolloin budjetti ylitti 11 miljardia euroa. Vuoteen 2030 mennessä taso on määrä nostaa noin 16 miljardiin euroon.

Puolustusvoimien kokonaisvahvuutta aiotaan kasvattaa lisäämällä henkilöstöä, muuttamalla ja laajentamalla varusmiespalvelusta ja kehittämällä kertausharjoitusjärjestelmää. Materiaalista valmiutta kasvatetaan täydentämällä nykyisiä varastoja sekä hankkimalla uusia kykyjä kuten raketinheittimiä. Lisäresursseja kohdistetaan myös asevoimien digitalisaatioon, innovaatiotoimintaan sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Siviilipuolustus nivotaan entistä tiiviimmin osaksi kokonaismaanpuolustusta, mikä sisältää varautumisen erilaisiin kriiseihin, yhteistoiminnan elinkeinoelämän kanssa, maanpuolustustahdon vahvistamisen sekä avaruus- ja kybervalmiuksien kehittämisen.

Lue lisää valikosta: Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö