Ruotsin aseteollisuuden nousukausi alkoi ruotsalaisen kemistin Alfred Nobelin keksittyä dynamiitin vuonna 1866. Nobelin omistama Bofors nousi 1890-luvulla ruudin ja ammusten ohella merkittäväksi tykkien valmistajaksi. Aseteollisuuden lippulaivaksi nousi jo ennen toista maailmansotaa Boforsin valmistama 40 mm:n ilmatorjuntatykki, josta tuli maailmanlaajuinen myyntimenestys.

Puolustusteollisuusalan verkottuminen näkyy myös Ruotsissa. Osa verkostoista on keskittynyt edelleen ruotsalaisomisteisen, alun perin vain lentokoneita valmistaneen Saabin ympärille. Esimerkiksi brittiläinen BAE Systems on hankkinut omistuksia yhtiöistä kuten BAE Systems Bofors tai BAE Systems Hägglunds. Myös Saab on hankkinut omistuksia kuten Saab Bofors Dynamics ja Saab Kockums. Saab on laajentunut viime vuosina myös Suomessa: Tampereella sijaitsevassa teknologiakeskuksessa työskentelee noin 160 ihmistä tuotekehityksen parissa.

Ruotsin puolustusteollisuuden kattojärjestön SOFF (Säkerhets- och försvarsföretagen) jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi Ukrainan sodan ja Ruotsin Nato-jäsenyyden aikana. Vuonna 2025 järjestöön kuuluu 350 jäsenyritystä, joista noin puolet on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Jäsenyritysten palveluksessa on noin 28 000 työntekijää, ja vuotuinen liikevaihto on noin 9 miljardia euroa.

Ruotsin puolustustarvikevienti oli ennätysmäisen suurta vuonna 2024. Tärkein vientimarkkina on Euroopassa, ja viennin arvo oli noin 2,6 miljardia euroa. Vientiä säätelee sotamateriaalilaki (krigsmateriallagen), jonka mukaan viennillä on oltava turvallisuuspoliittinen peruste eikä vienti saa olla ristiriidassa Ruotsin ulkopolitiikan kanssa.

Boforsin 40 mm:n ilmatorjuntatykki. Kuvalähde: commons.wikimedia.org