Tanskan puolustuspolitiikka

Päivitetty kesäkuussa 2026

Tanskan puolustuspäätös 2024–2033:

  • käänne puolustuspolitiikassa,
  • lisää resursseja Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten puolustuksen kehittämiseen,
  • Nato ja transatlanttinen suhde edelleen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kulmakivi,
  • sitoutuminen Naton puolustusmäärärahatavoitteeseen (3,5 % BKT:sta 2030 mennessä),
  • Tanska tunnistaa vastuunsa yhteisen eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä,
  • Puolustuspäätöstä ja sen toteuttamista tarkennetaan erillisillä parlamentaarisilla päätöksillä.

Puolustuspäätöksen strategisia tavoitteita:

  • kyky ja tahto osallistua Naton, EU:n ja muiden kumppanien kanssa toimimiseen,
  • investointien tuotettava hyötyjä yhteiskunnalle,
  • Tanskan maanpuolustus uudistetaan.

Puolustusbudjetti:

  • vuonna 2024 noin 4,8 mrd euroa,
  • tavoite: noin 7,5 mrd euroa vuoteen 2030 mennessä.

Tanska on Naton perustajajäsen, ja se on asettanut Naton toiminnalle samankaltaisia kansallisia rajoitteita kuin Norja. Vuonna 2023 Tanska solmi 10 vuoden puolustussopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mikä mahdollistaa pysyvien tukikohtien perustamiseen joukoille sekä sotavarustukselle. Kysymys on käytännössä Grönlannista. Tanska ei hyväksy maaperälleen pysyviä muiden Nato-maiden tukikohtia eikä ydinaseita. Myös Naton muuta sotilaallista toimintaa Tanskassa rajoitetaan, poikkeuksena vain Tanskan johtama harjoitustoiminta. Tanskan ja Yhdysvaltojen DCA-sopimuksessa todetaan, että mikään sopimuksessa ei muuta Tanskan politiikkaa ydinaseiden varastoinnissa tai käyttöönotossa Tanskan alueella. Tanskan ydinasepolitiikassa on ollut ”kaksoisstandardi”: rauhan ajan ydinasekiellosta huolimatta Yhdysvaltojen sallittiin 1950- ja 1960-luvuilla sijoittaa ja kuljettaa ydinaseita Grönlannin alueella (silloisessa Thulen tukikohdassa, nyk. Pituffik).

Tanskan konkreettinen sotilaallinen kytkentä Natoon perustuu Naton Koillisen monikansallisen armeijakunnan (Multinational Corps Northeast, MNCNE) esikuntaan, joka on Szczecinissä, Puolassa. Koillisen armeijakunnan esikunnan alaisina on kaksi monikansallista divisioonan johtoporrasta, vuonna 2017 perustettu Koillinen divisioona (MND-NE) ja vuonna 2019 perustettu Pohjoinen divisioona (MND-N). Näistä MND-N on tanskalaisjohtoinen, ja se ilmoitettiin operatiivisesti toimintavalmiiksi vuonna 2023. Tanskan ohella divisioonan kehysvaltiona toimii Latvia, jossa sijaitsee myös divisioonan esikunta.

Tanska osallistuu Naton etupainoisesti ryhmitettyihin FLF-joukkoihin rotaatioperusteisesti Virossa ja Latviassa. Lisäksi Tanska on osallistunut useasti Naton ilmavalvontaoperaatioihin (Air Policing Missions) Baltian maissa ja Islannissa.

Tanskan puolustuspäätös 2024–2033 oli käänne Tanskan puolustuspolitiikassa. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Tanska keskittyi lähinnä kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kriisien patoamiseen kaukana kotimaasta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös Tanska päätyi puolustuspäätöksellään lisäämään ja kohdistamaan resursseja Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten puolustuksen kehittämiseen.

Forsvarsministeriet:
www.fmn.dk

https://www.nato.int/cps/en/natohq/declassified_162357.htm

https://mncne.nato.int/forces/divisions

Nuclear arms control, non-proliferation and disarmament in the Nordic region Lessons from the past and possible routes ahead. Eds: Astrid Brodén, Thomas Jonter and Emma Rosengren. UI Report 2/2025. Swedish Institute of International Affairs:
https://ui.se/butiken/uis-publikationer/ui-report/2025/nuclear-arms-control-non-proliferation-and-disarmament-in-the-nordic-region-lessons-from-the-past-and-possible-routes-ahead/

Edellinen sivu

Seuraava sivu