Sotilasoperaatiot

PKK:n tärkein tukialue Turkin ulkopuolella on Pohjois-Irakissa oleva autonominen kurdialue KRG, jonka alueella Turkin kurdit voivat toimia ilman paikallisviranomaisten puuttumista toimintaan. PKK:n päämaja sijaitsee Pohjois-Irakissa, Qandil-vuorilla hankalakulkuisessa maastossa autonomisen kurdialueen itäosassa Iranin vastaisella rajalla. Turkki on luonut Pohjois-Irakiin puskurivyöhykkeen estääkseen kurdien liikkumisen rajan yli. Turkilla on pysyvästi 15 000–20 000 sotilasta Pohjois-Irakissa.

Yhdysvaltojen merkittävin liittolainen ISIS:in vastaisessa taistelussa Syyriassa oli Syrian Democratic Force (SDF). Sen pääosan muodosti Syyrian kurdien taistelujärjestö YPG, joka linkittyy PKK:hon. Turkki pitää sitä PKK:n liittolaisena ja terroristiorganisaationa, mutta YPG:llä on käytännössä autonomia Kaakkois-Syyriassa, Rojavassa (Länsi-Kurdistan) Syyrian hallituksen puuttumatta asiaan ja Yhdysvaltojen tukemana. Yhdysvallat ei ole luokitellut YPG:tä terroristiorganisaatioksi. Syyrian sisällissodan aikana Turkki ryhtyi varmistamaan myös Syyrian vastaista rajaansa ja toteutti siellä vuosina 2016–2020 neljä sotilasoperaatiota muodostaen puskurivyöhykkeitä Turkin vastaiselle rajalle. Turkilla on noin 10 000 sotilasta Pohjois-Syyriassa.

Kolmas käynnissä oleva Turkin sotilaallinen operaatio on Libyassa, jossa Turkin joukot ovat toimineet sisällissodassa Libyan islamistisen yhtenäishallituksen (GNU) puolella. Libyan energiavarojen hyödyntämisen lisäksi Turkki näkee mahdollisuuden yhdistää sen EEZ-talousvyöhykkeensä Libyan talousvyöhykkeen kanssa ja näin kiistää Kreikan talousvyöhykkeen rajat kiistanalaisella alueella. Jälkimmäinen edellyttäisi sitä, että Libyan hallituksen joukot saisivat haltuunsa Koillis-Libyan rannikon. Libyan sisällissodassa on ollut tulitauko syksystä 2020 alkaen.

Turkki miehitti Pohjois-Kyproksen vuonna 1974. Vuonna 1983 alue julistautui itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi (Turkish Republic of Northern Cyprus, TRNC), jonka on tunnustanut vain Turkki. Miehityksestä lähtien Turkilla on ollut saarella joukkoja. Siellä on mekanisoitu armeijakunta, jonka vahvuus on noin 34 000 sotilasta. Miehityksen jälkeen noin 200 000 kreikkalaistaustaista kyproslaista joutui lähtemään Pohjois-Kyproksesta. Vastaavasti noin 50 000 turkkilaistausta kyproslaista joutui siirtymään Pohjois-Kyprokseen.

Turkin ensimmäinen varsinainen sotilastukikohta maan ulkopuolelle rakennettiin Qatariin ja vihittiin käyttöön vuonna 2019. Tukikohdassa palvelee noin 5 000 sotilasta, joihin kuuluu prikaatin taisteluosasto sekä lento- ja laivastotukikohdat. Turkilla oli Qatarissa jo vuodesta 2015 alkaen noin 300 sotilasta. Sitä laajennettiin vuonna 2017, kun Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja Egypti asettivat Qatarin saartoon syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.

Turkilla on ollut vuodesta 2017 alkaen Somalian pääkaupungin Mogadishun lähistöllä noin 2 000 sotilaan tukikohta. Päätehtävänä on kouluttaa Somalian asevoimien henkilöstöä sekä auttaa maan asevoimien rakentamisessa. Turkki tarjoaa myös kaluston Somalian merivoimille ja rannikkovartiostolle. Kontingentin tehtäviin voidaan tarvittaessa lisätä Somalian puolustuksen tukeminen.

Kahdenvälinen sotilaallinen yhteistoiminta

Turkin ja Albanian sopimus sotilaallisesta yhteistoiminnasta allekirjoitettiin vuonna 1997, ja sitä laajennettiin vuonna 2020 sopimukseksi puolustusyhteistyöstä. Turkilla on Albaniassa parinkymmenen hengen kontingentti, mutta sopimus antaa Turkin merivoimille oikeuden tukeutua Albanian ainoaan laivastotukikohtaan.

Turkki ja Azerbaidžan tekivät vuonna 2010 sopimuksen strategisesta kumppanuudesta ja avunannosta. Se velvoittaa osapuolet auttamaan toisiaan kaikin mahdollisin keinoin, mikäli kolmas taho hyökkää jompaankumpaan. Sopimus aktivoitiin ns. toisen Vuoristo-Karabahin konfliktin aikana 2020, jolloin Armenia ja Azerbaidžan ajautuivat aseelliseen rajakonfliktiin. Turkki tuki Azerbaidžanin asevoimia lähettämällä paikalle esikuntaupseereja ja erikoisjoukkoja, drooneja sekä F-16-hävittäjiä ja ilmavalvontakoneen. Lisäksi Turkki värväsi Syyriasta islamisti-palkkasotilaita Azerbaidžanin puolelle. Sota päättyi Azerbaidžanin selvään voittoon Turkin sotilaallisen tuen ansiosta. Sodan jälkeen Turkki ja Azerbaidžan tiivistivät kahdenvälisiä turvallisuus- ja puolustussuhteitaan. jotka suhteet näkyvät mm. säännöllisissä yhteisissä sotaharjoituksissa.

Turkki ja Sudan allekirjoittivat vuonna 2017 sopimuksen sotilaallisen yhteistoiminnan tehostamisesta ja telakan rakentamisesta sotilas- ja siviilialuksille Suakin satamakaupunkiin. Turkilla on Sudanin lisäksi 29 puolustukseen tai turvallisuuteen liittyvää pienempää sopimusta Afrikan maissa.

Osallistuminen Naton, EU:n ja YK:n operaatioihin

Turkki on osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioon Kosovossa (KFOR) alusta alkaen (1999), nykyisin 350 sotilaan osastolla. Turkki on niin ikään osallistunut EU:n Operaatio Altheaan Bosniassa sen alusta alkanen (2004), nyt 240 sotilaan osastolla. YK:n rauhanturvaoperaatioon Libanonissa (UNIFIL) Turkki on osallistunut alusta alkaen (2006), nykyisin noin 100 sotilaan osastolla. Muihin YK:n operaatioihin Turkki osallistuu muutaman poliisin voimin.