Naton sotilaallinen kehitys
Päivitetty joulukuussa 2025
Kylmän sodan jälkeen:
- painopiste Välimerelle, Kaakkois-Eurooppaan ja Itä-Eurooppaan
- kriisinhallintaa ja sodankäyntiä Balkanilla ja Afganistanissa.
Muutoksia 2000-luvun alkuvuosina:
- ydinaseiden ja joukkojen määrää vähennetty
- monikansallisia joukkoja ja johtoportaita perustettu
- joukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä lisätty
- painopiste nopean toiminnan joukkojen, toimintavalmiuden ja korkean teknologisen suorituskyvyn kehittämisessä
Muutoksia 2010-luvulta lähtien:
- kyber- ja avaruustoimintaympäristöt
- komento- ja joukkorakennetta tarkistettu
- siviilivalmiuksia ja resilienssiä kehitetty
- transatlanttista linkkiä vahvennettu
- Itä-Euroopan Nato-maihin monikansallisia valmiusjoukkoja
- Komentorakenne ja johtamisjärjestelmä luoteisella ja pohjoisella toimintasuunnalla
The European Best Sniper -kilpailu. Kuvalähde: Nato kuvapankki
Lisää aiheesta
Nato on rakentanut Eurooppaan ohjuspuolustusjärjestelmän (Ballistic Missile Defence, BMD) vastaamaan ballististen ohjusten muodostamaan uhkaan. Järjestelmä koostuu pääosin Yhdysvaltojen ohjustorjunta-asemista ja -aluksista. BMD on alusta lähtien ollut Naton ja Venäjän välisen kiistan aihe, koska Venäjä katsoo sen olevan tarkoitettu omien ohjustensa torjumiseen.
Ukrainan kriisin ja sodan seurauksena Naton joukkorakennetta ja ryhmityksiä on muutettu vastaamaan tilannekehitystä Ukrainassa ja tasapainottamaan Venäjän voimia. Taustalla ovat Naton havainnot esimerkiksi siitä, miten Venäjä valtasi Krimin niemimaan yllättävällä operaatiolla vuonna 2014.
Madridin-huippukokouksen 2022 yhteydessä Nato päätti uudesta ns. joukkomallista (NATO Force Model). Sillä on korvattu aiemmat NRF-valmiusjoukot ja yli kaksinkertaistettu valmiusjoukkojen määrä. Joukkomalli on viitekehys, jonka avulla liittokunta organisoi, aktivoi ja johtaa jäsenmaiden kansallisia joukkoja. Joukkomallilla pyritään lisäämään joukkojen reagointikykyä, valmiutta ja taisteluvoimaa sekä mahdollistamaan ennakoivampi Naton joukkojen käyttö. Malli auttaa varmistamaan, että Naton puolustussuunnitelmien tukena on valmiita, ennalta määrättyjä, etupainoisesti ryhmitettyjä joukkoja ja niiden vahvennuksia. Joukkomallin osana on korkeassa valmiudessa oleva monikansallinen Allied Reaction Force (ARF) -joukkokokonaisuus, jonka rakenne joustaa tarpeen mukaan ja koostuu kaikkien puolustushaarojen joukoista.
Joukkomallissa on kolmiportainen valmiusjärjestelmä:
- 1. porras: 0–10 päivän valmiudessa olevat joukot (yli 100 000 sotilasta)
- 2. porras: 10–30 päivän valmiudessa olevat joukot (200 000 sotilasta)
- 3. porras: 30–180 päivän valmiudessa olevat joukot (yli 500 000 sotilasta)
Komentorakenne ja johtamisjärjestelmä luoteisella ja pohjoisella toimintasuunnalla
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on laajentanut liittokunnan luoteista ja pohjoista vastuualuetta ja tuo Naton sotilaallista läsnäoloa myös Suomeen ja Ruotsiin. Luoteista ja pohjoista toimintasuuntaa varten vahvennetaan ja perustetaan myös sotilaallisia johtoportaita rauhan aikaista suunnittelua ja kriisiajan operaatioita varten. Valmiusjoukot ja komentorakenne ovat Naton operatiivisen johdon (Allied Command Operations) ja Euroopan-joukkojen komentajan (SACEUR) alaisuudessa.
Naton komentorakenteessa on tehty tai siihen on tulossa seuraavia muutoksia Pohjois-Euroopassa:
- kaikki Pohjoismaat Naton operatiivisen johtoportaan JFC Norfolkin vastuualueeseen 5.12.2025 alkaen,
- pohjoisen suunnan monikansallisen maavoimajohtoportaan (Multi-Corps Land Component Command North, MCLCC-N) perustaminen Mikkeliin vuonna 2025,
- eteentyönnetyn monikansallisen maavoimajoukon (Forward Land Forces, FLF) valmistelu Suomea varten; FLF-joukkoja ennestään itäisessä Euroopassa, ml. Baltian maissa ja Puolassa,
- yhteisoperaatioiden logistiikkaesikunnan (Joint Logistics Support Group Headquarters, HQ JLSG) perustaminen vuoteen 2027 mennessä Enköpingiin, Ruotsiin; sen tehtävänä on koordinoida aseiden, ammusten ja muonituksen kuljetuksia sekä divisioonan kokoisten joukkojen siirtoja,
- viestipataljoonan perustaminen Tanskaan luoteisen toimintasuunnan tarpeisiin; sen osaksi tulee viestikomppania Enköpingiin, Ruotsiin vuonna 2027, henkilöstö Ruotsin puolustusvoimista,
- ilmaoperaatiokeskuksen (Combined Air Operations Centre, CAOC) perustaminen pohjoista toimintasuuntaa varten Bodøhön, Pohjois-Norjaan vuonna 2025, toimii Naton yhteisen ilmavoimajohtoportaan (HQ NATO AIRCOM, Ramstein, Saksa) alaisuudessa,
- Itämeren merioperaatioiden johtoportaan (HQ Commander Task Force Baltic) perustaminen Rostockiin, Saksaan vuonna 2024, henkilöstö useista Nato-maista, ml. Suomesta.
Sørreisassa, Pohjois-Norjassa ovat Joint Air Operations Centre (JAOC) sekä Control and Reporting Centre (CRC), joiden tehtävät liittyvät Naton ilmavoimien toimintaan ja ilmatilannekuvaan. JAOC ja CRC toimivat Bodøn CAOC:in alaisuudessa.
Baltian maissa ja Puolassa olevien monikansallisten FLF-joukkojen ylempinä johtoportaina ovat JFC Brunssum Hollannissa, armeijakunnan esikunta Puolassa (Multinational Corps Northeast, MNCNE, Szczecin) sekä divisioonan esikunta Puolassa (Multinational Division Northeast MNDNE, Elblag) ja Tanskassa (Multinational Division North, MNDN, Karup, osin Adazi, Latvia).

Kuva: Gustav Öller.
Lähteitä ja linkkejä


