Nato on rakentanut Eurooppaan ohjuspuolustusjärjestelmän (Ballistic Missile Defence, BMD) vastaamaan ballististen ohjusten muodostamaan uhkaan. Järjestelmä koostuu pääosin Yhdysvaltojen ohjustorjunta-asemista ja -aluksista. BMD on alusta lähtien ollut Naton ja Venäjän välisen kiistan aihe, koska Venäjä katsoo sen olevan tarkoitettu omien ohjustensa torjumiseen.

Ukrainan kriisin ja sodan seurauksena Naton joukkorakennetta ja ryhmityksiä on muutettu vastaamaan tilannekehitystä Ukrainassa ja tasapainottamaan Venäjän voimia. Taustalla ovat Naton havainnot esimerkiksi siitä, miten Venäjä valtasi Krimin niemimaan yllättävällä operaatiolla vuonna 2014.

Madridin-huippukokouksen 2022 yhteydessä Nato päätti uudesta ns. joukkomallista (NATO Force Model). Sillä on korvattu aiemmat NRF-valmiusjoukot ja yli kaksinkertaistettu valmiusjoukkojen määrä. Joukkomalli on viitekehys, jonka avulla liittokunta organisoi, aktivoi ja johtaa jäsenmaiden kansallisia joukkoja. Joukkomallilla pyritään lisäämään joukkojen reagointikykyä, valmiutta ja taisteluvoimaa sekä mahdollistamaan ennakoivampi Naton joukkojen käyttö. Malli auttaa varmistamaan, että Naton puolustussuunnitelmien tukena on valmiita, ennalta määrättyjä, etupainoisesti ryhmitettyjä joukkoja ja niiden vahvennuksia. Joukkomallin osana on korkeassa valmiudessa oleva monikansallinen Allied Reaction Force (ARF) -joukkokokonaisuus, jonka rakenne joustaa tarpeen mukaan ja koostuu kaikkien puolustushaarojen joukoista.

Joukkomallissa on kolmiportainen valmiusjärjestelmä:

• 1. porras: 0–10 päivän valmiudessa olevat joukot (yli 100 000 sotilasta)
• 2. porras: 10–30 päivän valmiudessa olevat joukot (200 000 sotilasta)
• 3. porras: 30–180 päivän valmiudessa olevat joukot (yli 500 000 sotilasta)

Naton uusi joukkomalli (NATO Force Model) 2022. Kuvalähde: Nato.