Elintärkeät toiminnot
Päivitetty elokuussa 2025
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava normaalioloissa sekä kriisin aikana. Ne turvataan strategisilla tehtävillä, joissa on sekä varautuminen että vaste. Toiminnot vaikuttavat toisiinsa eli ovat keskinäisriippuvaisia.
Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja:
- henkinen kriisinkestävyys
- johtaminen
- kansainvälinen ja EU-toiminta
- puolustuskyky
- sisäinen turvallisuus
- talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus
- väestön toimintakyky ja palvelut
Kuvio: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2025
Lisää aiheesta
Johtaminen
Johtaminen mahdollistaa varautumiseen ja vasteeseen liittyvien toimien tehokkaan yhteensovittamisen ja toimeenpanon. Johtamiskyky on turvattava kaikissa tilanteissa ja kaikilla toimintatasoilla. Tehokas häiriötilanteiden hallinta edellyttää tiivistä yhteistyötä johtamisen, tilannekuvan ja viestinnän välillä. Johtamisen merkitys korostuu laaja-alaisissa häiriötilanteissa ja kriiseissä.
Kansainvälinen, EU- ja Nato-toiminta
Kansainvälinen toiminta ulottuu kaikille suomalaisen yhteiskunnan tasoille ja aloille. Kansainvälisen yhteistyön mahdollistaminen ja osallistuminen kriisien ennaltaehkäisyyn on kiinteä osa yhteiskunnan muiden elintärkeiden toimintojen turvaamista. EU-turvallisuusyhteistyö on kiinteä osa hallinnonalojen turvallisuussuunnittelua.
Turvallisuustoimet liittyvät kansainväliseen yhteistoimintaan. Suomi, Nato ja Euroopan Unioni täydentävät ja vahvistavat toisiaan turvallisuuden edistämisessä.
Puolustuskyky
Puolustuskykyä ylläpitämällä pyritään ennalta ehkäisemään sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen Suomea vastaan. Koko yhteiskunnan varautuminen on ennalta ehkäisyn perusta. Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat torjutaan sotilaallisin keinoin, tarvittaessa yhdessä Nato-liittolaisten kanssa. Suomi tekee kansainvälistä puolustusyhteistyötä omien ja yhteisten intressien pohjalta.
Sisäinen turvallisuus
Sisäisen turvallisuuden ylläpitämisellä ennaltaehkäistään ja torjutaan Suomeen ja sen väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia ja ympäristövahinkoja tai muita vastaavia häiriöitä ja uhkia sekä hallitaan niiden seuraukset. Tiivis yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten, Euroopan unionin ja muiden toimijoiden välillä kaikilla hallinnon tasoilla tukee tätä työtä.
Hybridiuhat asettavat uudenlaisia vaatimuksia viranomaisten toiminnalle ja viranomaisten väliselle yhteistyölle. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja on hämärtynyt.
Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa sekä Suomen jäsenyydet EU:ssa, Schengen-järjestelmässä ja Natossa tukevat sisäisäistä turvallisuutta.
Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus
Talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden turvaamisella järjestetään elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen tarvittava rahoitus ja muut resurssit. Elintärkeille toiminnoille välttämättömät kotimainen ja kansainvälinen infrastruktuuri, organisaatiot, rakenteet ja prosessit turvataan.
Väestön toimintakyky ja palvelut
Yksilöiden ja koko väestön toimintakyky ja hyvinvointi turvataan ylläpitämällä keskeiset peruspalvelut. Niillä edistetään kansalaisten selviytymistä kaikissa tilanteissa.
Henkinen kriisinkestävyys
Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta.
Kriisinkestävyyden keskeisiä tekijöitä ovat kansalaisten keskinäinen luottamus ja luottamus yhteiskunnan toimintaan. Luottamus syntyy normaalioloissa. Suomen kokonaisturvallisuuden perustana ovat ihmisarvon loukkaamattomuus, edustuksellisen kansanvallan periaatteet, julkisen vallan käytön lainmukaisuus ja muut oikeusvaltioperiaatteet.
Lähteitä ja linkkejä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2025:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-762-1
Turvallinen Suomi 2018, s. 117–132:
https://turvallisuuskomitea.fi/turvallinen-suomi-2018-tietoa-suomen-kokonaisturvallisuudesta/
Valmiuslaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552