Venäjän sotilaspiirit

Päivitetty joulukuussa 2025

Asevoimien viisi sotilashallinnollista sotilaspiiriä:

  • Itäinen (Habarovsk),
  • Keskinen (Jekaterinburg),
  • Eteläinen (Rostov-on-Don),
  • Moskovan (Moskova),
  • Leningradin (Pietari) (Läntinen piiri jaettiin takaisin kahteen piiriin ja Pohjoisen laivaston alue kuuluu jälleen Leningradin sotilaspiiriin).

Sotilaspiirin komentaja johtaa kaikkia alueensa yhtymiä, joukko-osastoja, kutsunnoista vastaavia komissariaatteja, sotilasopetuslaitoksia, muita laitoksia ja alueensa laivastoa. Poikkeuksen muodostavat suoraan ylipäällikön alaisuudessa olevat joukot.

Venäjän sotilaspiirit:

Sotilaspiiri Moottoroitu tai panssaridivisioona Moottoroitu tai panssariprikaati Ilmarynnäkköprikaati tai -divisioona
Moskova 3 2 1
Leningrad 1 5 1
Eteläinen 5 15 3
Keskinen 4 7 1
Itäinen 1 9 2

Sotilaspiirit vastaavat myös alueensa laivastoista: Leningradilla on Itämeren laivasto, eteläisellä Mustanmeren laivasto ja Kaspianmeren lippue ja itäisellä Tyynenmeren laivasto. Näin on periaatteessa, mutta käytännössä Yleisesikunnalla ja Merivoimin esikunnalla on määräävä rooli alusten käytössä. Taulukossa esitetyt lukumäärät sisältävät myös merijalkaväen prikaatit. Kaikilla sotilaspiireillä on tietenkin myös tarvittavat tukielementit kuten tykistö- ja raketinheitinyksiköt, pioneerijoukot, viestijoukot ja erikoisoperaatiojoukot. Lisäksi jokaisen piirin alueella toimii myös ilma-avaruusjoukkojen vastuualueensa yksiköitä.

Ennen suurhyökkäystä Ukrainaan monet joukot oli muodostettu pataljoonittain taisteluosastoiksi. Silloin esimerkiksi prikaatista perustettiin kaksi tai kolme taisteluosastoa (Battalion Tactical Group, BTG), joiden vahvuus on noin 800 sotilasta. Näitä pataljoonan taisteluosastoja arvioitiin olleen noin 100 kappaletta Ukrainan rajoilla helmikuussa 2022.

Ukrainassa ei ole nähty suurten joukkojen hyökkäyksiä sodan ensimmäisten viikkojen jälkeen. Venäjän taktiikkana on pikemminkin ollut pienten iskuosastojen soluttautuminen tai hivuttautuminen eteenpäin kohti ukrainalaisten asemia. Myöhemmän historiantutkimuksen tehtäväksi jää selvittää, miksi Venäjä ei ole kyennyt joukkomääräisestä ylivoimastaan huolimatta yleisdoktriinien mukaiseen suurempien alueiden valtaamiseen pyrkivään hyökkäyssotaan.