Yhdysvaltojen merivoimat
Päivitetty joulukuussa 2025
- Vahvuus 337 000 sotilasta, joista meri-ilmavoimissa 99 000 sotilasta
- Reservi n 100 000 sotilasta
- Alueellisia merivoimajohtoportaita on 2, Atlantti ja Itärannikko ja Tyynenmeren johtoportaat
- Kuusi laivaston johtoporrasta
- Alusyksiköitä
- Meri-ilmavoimat
- Yli 480 aktiivista alusta
- Kalustoa mm.:
- 68 ydinkäyttöistä sukellusvenettä,
- 11 ydinkäyttöistä lentotukialusta,
- 24 ohjusristeilijää,
- 67 ohjushävittäjää,
- 22 fregattia,
- 31 amfibioalusta, joihin kuuluu 145 maihinnousualusta,
- 1 087 taistelulentokonetta,
- 600 helikopteria.
Lisää aiheesta
Yhdysvaltojen merivoimat on alusten määrällä ja laadulla mitattuna maailman vahvin merivoima, joka kykenee toimimaan kaikilla maailman merillä. Se on määrällisesti ja laadullisesti ylivoimainen muihin nähden, ja sen kapasiteetti ylittää kaikkien muiden maiden laivastot yhteensä. Kiinan laivasto kasvaa nopeasti ja on määrällisesti jo ohittanut Yhdysvallat, mutta sen toimintakyky ja teknologinen taso eivät vielä täysin vastaa Yhdysvaltain laivastoa.
Yhdysvaltojen laivaston näkyvimpiä sota-aluksia ovat suuret ydinkäyttöiset lentotukialukset. Niitä käytetään normaalioloissa sotilaallisen läsnäolon osoituksena ja voimannäytön välineinä sellaisilla alueilla, joissa Yhdysvalloilla on tärkeitä turvallisuuspoliittisia intressejä. Sodankäynnissä lentotukialuksilla voidaan nopeasti tuoda ja projisoida sotilaallista voimaa operaatioalueen lähelle. Yhdellä lentotukialuksella olevien taistelulentokoneiden määrä on suunnilleen Suomen ilmavoimien luokkaa, myös kaluston suhteen, sillä molempien pääkalustona on F/A-18 Hornet ja tulevaisuudessa F-35 B/C. Lentotukialuksen ympärillä on aina vahva suojausosasto, jossa on ohjusristeilijöitä, ohjushävittäjiä, ydinsukellusveneitä sekä huoltoaluksia. Lentotukialusten ilmaiskukyvyllä on ollut tärkeä rooli Yhdysvaltojen käymissä sodissa ja muissa kriisitilanteissa. Lentotukialus voi olla merellä n. 25 vuotta, jonka jälkeen sen ydinreaktori tulee päivittää. Haitin maanjärjestyksen (2008) jälkeen lentotukialus toimitti sähköä koko pääkaupungille.
Myös laivaston muita aluksia voidaan käyttää sotilaspoliittisiin tarkoituksiin kuten lipunnäyttöön. Esim. risteilijöillä ja hävittäjäaluksilla tehdään säännöllisesti ns. Freedom of Navigation -operaatioita eli demonstratiivisia purjehduksia kansainvälisillä merialueilla, joita joku valtio pyrkii pitämään kotivesinään. Näin on toimittu esim. Etelä-Kiinanmerellä, Taiwanin salmessa ja Mustallamerellä.
Laivaston ydinkäyttöiset sukellusveneet ICBM-ydinkärkiohjuksineen muodostavat keskeisen komponentin Yhdysvaltojen strategisesta ydinpelotteesta.
Merijalkaväki on hallinnollisesti merivoimaministeriön alainen, vaikka on oma puolustushaaransa. Merijalkaväki liikkuu pääasiassa laivaston aluksilla operaatioalueilleen.
Yhdysvaltojen rannikkovartiosto (US Coast Guard) lasketaan osaksi maan ”laivastovoimia”, vaikka se toimii Kotimaanturvallisuuden ministeriön alaisuudessa. Kriisitilanteessa rannikkovartiosto voidaan liittää merivoimiin. Se on sotilaallisesti järjestetty organisaatio, jonka komentaja on amiraali, ja alukset ovat aseistettuja. Rannikkovartioston merkitys on kasvamassa, koska vain sillä on aluksia, joilla voidaan operoida arktisilla merialueilla. Yhdysvallat on havahtunut Pohjoisten merialueiden vähittäiseen vapautumiseen jäistä myöhemmin kuin muut suurvallat, eikä sillä ole esimerkiksi riittävästi jäänmurtajia. Laivaston aluksilla ei voida liikkua jääolosuhteissa. Tilanteeseen on tulossa merkittävä parannus, kun Suomi ja Yhdysvallat solmivat lokakuussa 2025 historiallisen aiesopimuksen 11 jäänmurtajasta. Neljä rakennetaan Suomessa ja loput seitsemän Yhdysvalloissa.
2025 julkistetun 30 vuoden laivanrakennussuunnitelma tähtää 390 taistelualuksen laivastoon vuoteen 2054 mennessä. Nykyinen laivaston taistelualusten määrä on noin 296 alusta, mutta määrä laskee ensin 283:een vuoteen 2027 mennessä, ennen kuin kasvu alkaa.
Uusia aluksia ovat mm:
- Gerald R. Ford -luokan lentotukialukset,
- Columbia-luokan ydinsukellusveneet,
- Constellation-luokan fregatit
Modernisoinnin painopisteessä on enemmän pienempiä ja monikäyttöisiä aluksia, joilla on hajautettu tulivoima.
Merivoimien kokoonpano
Merivoimiin kuuluu kaksi alueellista merivoimajohtoporrasta, Atlantin ja Tyynenmeren laivasto. Niiden lisäksi on kuusi suurta (2.–7. Laivaston) esikuntaa.
Meri-ilmavoimiin (Naval Air Force) kuuluu 35 hävittäjälaivuetta, 14 sukellusveneentorjuntalaivuetta, 14 tiedustelu- ja elso-laivuetta ym. Meri-ilmavoimat tukeutuvat lähinnä lentotukialuksiin ja amfibiotukialuksiin.
Merivoimien kalustoa:
- 67 ydinkäyttöistä sukellusvenettä (14 strategista Ohio-luokan alusta, 53 hyökkäyssukellusvenettä Ohio-, Los Angeles- ja Virginia-luokissa),
- 11 ydinkäyttöistä lentotukialusta (Gerald Ford- ja Nimitz-luokat),
- 24 ohjusristeilijää (Ticonderoga-luokka),
- 67 ohjushävittäjää (Arleigh Burke -luokka),
- 19 fregattia (Freedom- ja Independence-luokat),
- 31 amfibioalusta (America-, Wasp- ja San Antonio -luokat),
- 145 maihinnousualusta,
- runsaasti kuljetus- ja huoltoaluskalustoa,
- 980 taistelulentokonetta (F-35B/C, F-16A/B, F/A-18B/C/D/E/F),
- 107 sukellusveneentorjuntakonetta (P-3C, P-8A),
- 158 elso-konetta (EA-18G),
- 82 merivalvontakonetta (E-2C/D),
- 600 helikopteria (MH-60R/S, MH-53E ym.),
- 106 tiedustelulennokkia,
- Meri-ilmavoimien reservillä 83 taistelukonetta, 5 ilmatankkauskonetta, 40 kuljetuskonetta, 25 helikopteria.
Lähteitä ja linkkejä
The Military Balance 2025
https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Navy
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_laivasto
Congressional Budget Office: An Analysis of the Navy’s 2025 Shipbuilding Plan
https://www.cbo.gov/publication/60732


