Kiinan avaruusohjelmasta vastaa avaruushallinto (China National Space Administration, CNSA) ja avaruuslaitteiden toteutuksesta China Aerospace Corporation. Hallinto tuottaa avaruusohjelman, ja eri yhtiöt ovat vastuussa sen toteutuksesta. Kiinan avaruushallinto perustettiin vuonna 1993, ja se on Kiinan ilmailuteollisuusministeriön (Ministry of Aerospace Industry) alainen. Kiinan kaupallisen avaruustoiminnan vuotuiset investoinnit kasvoivat 164 miljoonasta dollarista vuonna 2016 2,86 miljardiin dollariin vuonna 2024.

Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa vuonna 1970. Vuonna 2003 Kiina toteutti kolmantena maana omin voimin ihmisen avaruuslennon. Vuosina 2011 ja 2016 laukaistiin miehitetyt avaruuslaboratoriot Tiangong-1 ja -2. Vuonna 2022 Kiina otti käyttöön Tiangong-avaruusasemansa (Taivaallinen palatsi), joka on kokonaan Kiinan rakentama ja ylläpitämä. Sen odotetaan kestävän 10 vuotta. 2010-luvulla Kiina laukaisi yli 200 satelliittia kiertoradalle, ja vuositasolla laukaisuja on enemmän kuin Yhdysvalloilla. Kiinalla on kuusi laukaisualustaa. Kiinalla on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten satelliitteja avaruudessa.

Kiinan siviiliavaruusohjelma on keskittynyt vuonna 2020 valmiiksi saatuun BeiDou-paikannus-, navigointi- ja ajoitussatelliittien verkostoon. Erona Yhdysvaltojen GPS- ja EU:n Galileo-järjestelmiin on, että BeiDoussa on paikannus- ja aikatiedon lisäksi käyttäjien seuranta sekä tekstiviesti- ja joukkoviestintäpalvelut. Kiina pyrkii rakentamaan Starlinkin kaltaista matalan kiertoradan satelliitti-internetkonstellaatiota.

Vuonna 2019 Kiina teki historiaa, kun sen avaruusalus laskeutui ensimmäisenä Kuun toiselle puolelle. Vuonna 2022 Kiina onnistui kuljettamaan mönkijän Marsiin. Marsia kiertävä kiinalaisluotain Tianwen-1 lähetti vuoden 2022 alussa selfiekuvan itsestään ja Marsista. Kiinan tavoitteena on toteuttaa miehitetty avaruuslento Kuuhun vuonna 2036.

Kiinalla on merkittävä satelliittipohjainen tiedustelu- ja valvontakyky. Tätä kykyä käytetään sotilas- ja siviilitarkoituksiin; kaukokartoitukseen, maa- ja merivalvontaan sekä tiedusteluun. Järjestelmä on toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen. Kiinalla oli heinäkuussa 2025 lähes 1 200 satelliittia kiertoradalla, mikä on 927 prosentin kasvu verrattuna vuoden 2015 loppuun. Näistä yli 500 on ISR-kykyisiä satelliitteja, joissa on optisia, monispektrisiä, tutka- ja radiotaajuussensoreita.

Kiina panostaa myös satelliittientorjuntakykyyn (ASAT). Tätä tukee sen laaja avaruustilannetietoisuusverkosto (SSA), joka sisältää teleskooppeja, tutkia ja muita antureita. Vuoden 2007 ohjuskoe, jossa Kiina tuhosi 900 kilometrin korkeudella olleen entisen sääsatelliittinsa, herätti huomiota operaation aiheuttaman avaruusromun vuoksi.

Kiina perusti vuonna 2015 asevoimien strategiset tukijoukot (Strategic Support Forces, SSF), jotka toteuttivat avaruus-, kyber- ja elektronisen sodankäynnin tehtäviä. Huhtikuussa 2024 SSF:n toiminnot jaettiin uudelleen vastaperustetuille Kiinan informaatiojoukoille (Information Support Force), kyberjoukoille (Cyberspace Force) ja avaruusjoukoille (Aerospace Force). Näin informaatiosodankäynti, kybersodankäynti ja avaruussodankäynti saivat omat joukkonsa. Avaruusjoukot vastaavat ulkoavaruudessa toteuttavista operaatioista ja tarvittavien kykyjen kehittämisestä, käytöstä ja ylläpitämisestä.

Kiinan asevoimat on kehittänyt avaruustoiminnan häirintään elektronisen sodankäynnin kykyjä. Kiinalla on maasta laukaistava satelliittien torjuntaohjusjärjestelmä (ASAT) matalalla kiertoradalla (LEO) olevia kohteita vastaan. Kiina kehittää myös laseraseita ja suurtehojärjestelmiä satelliittien tuhoamiseksi tai vahingoittamiseksi.

Presidentti Xi Jinping määritteli helmikuussa 2022 Kiinan avaruudellisia tavoitteita. Hänen mukaansa kosmoksen tutkiminen, avaruusteollisuuden kehittäminen ja Kiinan rakentaminen avaruusvallaksi ovat Kiinan tavoitteita uusimmassa kehittämisohjelmassa.