Osa ilmastonmuutoksen globaaleista ilmenemismuodoista realisoituu nopeasti, ja niitä voi olla vaikea havaita. Tilanteet voivat kehittyä huomaamattomasti, yllättäen ja olla monimuotoisia. Vaikutukset voivat olla arvaamattomia, kärjistyä nopeasti tai syntyä pidemmällä aikavälillä tai monimutkaisten vaikutusmekanismien seurauksena. Vaikutukset yhteiskuntien toimintoihin voivat olla suoria, välillisiä sekä heijastevaikutuksia. On usein vaikea hallita heijastevaikutuksia ja ennakoida riskeille altistumista, koska niiden taustalla on monipolvisia vaikutusketjuja.

Kun kuivuus lisääntyy, metsä- ja maastopalot tulevat yleisemmin, viljasadot pienentyvät ja syntyy elintarvikepulaa. Laajoja alueita voi muuttua elinkelvottomaksi autiomaaksi. Mannerjäätiköiden ja Pohjoisen jäämeren jääpeite sulaa. Lisäksi merivedessä tapahtuu lämpölaajenemista. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat merenpinnan nousemisen jopa metrillä tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on kasvava uhka rannikoilla ja erityisesti alavilla mailla olevalle asutukselle kaikissa maanosissa (Aasiassa esim. Bangladesh). Tyynenmeren pienten matalien saarivaltioiden koko olemassaolo on vaarassa.

Ilmastonmuutoksen pahimpia seurauksia toteutuu voimakkaan väestönkasvun maissa kuten Afrikassa. Ilmastopakolaisuutta syntyy siitä, että ihmisiä joutuu lähtemään kodeistaan ilmastonmuutoksen seurausten takia. Liikkeelle työntävänä tekijänä voivat olla katastrofit kuten tulvat tai myrskyt, mutta myös hitaammin etenevä elinolosuhteiden heikkeneminen. Suurin osa ilmastopakolaisista muuttaa kotimaansa sisällä, mutta osa lähtee kauemmas. Maailmanpankin ennusteen mukaan 140 miljoonaa ihmistä joutuu siirtymään asuinsijoiltaan ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti seuraavien 30 vuoden aikana.

Maapallon lämpötilan noususta on tullut yhä tärkeämpi syy muuttoliikkeelle. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan ilmastopakolaisia ei voida velvoittaa palaamaan kotimaihinsa elinkelvottomiin olosuhteisiin. YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kanta on, että heillä on oikeus kansainväliseen suojeluun. Miljoonien ihmisten muuttoliike aiheuttaa myös kohdealueilla haasteita rajaturvallisuudessa, maahantulon hallitsemisessa sekä yleisen järjestyksen ylläpitämisessä.

Luonnonkatastrofit aiheuttavat jo enemmän kodittomuutta kuin väkivaltaiset konfliktit, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat olemassa olevia kriisejä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on myös selvä yhteys konfliktien lisääntymiseen. Esimerkiksi ns. arabikevään (2011) ja monien Afrikan konfliktien yhtenä juurisyynä pidetään alueiden pitkään jatkunutta kuivuutta, joka on osittain ilmaston lämpenemisen seuraus. Myös Syyrian sisällissotaa pahensi alueella vallinnut poikkeuksellinen kuivuus. Se vaikeutti maanviljelyä, jonka takia ihmisiä siirtyi kaupunkeihin, ruoan hinta nousi, syntyi jännitteitä ja suurimittaista pakolaisuutta Eurooppaan. Afrikassa Sahelin alueella ympäristön muutokset ovat aiheuttaneet jännitteitä maanviljelijöiden ja paimentolaisten välillä. Kun kuivuus vie viljelijältä elinmahdollisuudet, liittyminen rikollisjärjestöihin ja terroristiryhmiin on entistä houkuttelevampaa.

Metsäpalot, myrskyt ja voimakkaat sateet edellyttävät varautumista pelastustoimessa sekä meripelastuksessa. Esimerkiksi Kaliforniassa ja Australiassa laajat maastopalot ovat jokavuotinen ilmiö, mutta ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta ja voimistaa palojen vaikutuksia

Maapallon pohjoisimmat osat lämpenevät muuhun maapalloon verrattuna nopeammin, jopa nelinkertaisella nopeudella. Arktisella alueella on runsaasti maakaasu-, raakaöljy-, mineraali- ja kalavarantoja, joita ei ole voitu hyödyntää ankarien ilmasto-olosuhteiden vuoksi tai se on ollut taloudellisesti kannattamatonta. Merijään ja jäätiköiden vähentyminen sekä ikiroudan sulaminen tekevät tulevaisuudessa mahdolliseksi luonnonvarojen kannattavan hyödyntämisen sekä avautuvien arktisten merireittien käyttöön ottamisen. Pohjoisen jäämeren merialueiden ja mannerjalustojen sekä siellä olevien luonnonvarojen hallinta on kuitenkin osittain ratkaisematta ja siten mahdollisten vakavien kiistojen aiheuttaja. Ei-arktisten valtioiden kasvava kiinnostus alueelle voi lisätä jännitteitä.

Lue lisää valikosta Arktisen alueen turvallisuuspoliittinen merkitys (linkki).

Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisellä on turvallisuusseurauksia myös kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Kuivuus, voimakkaat myrskyt, rankkasateet ja tulvat lisääntyvät ja uhkaavat yhteiskuntien infrastruktuuria. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös perustuotantoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä sellaisiin asuinalueisiin, joiden elinkeinorakenne on ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkkä kuten rannikkoseutuihin ja saaristoon.

Suomessa valtionhallinnon piirissä on jo vuosien ajan arvioitu ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskitekijöitä. Sisäministeriön julkaisemassa Kansallisessa riskiarviossa 2023 tunnistetaan koko yhteiskuntaa koskevia riskitekijöitä. Sään ääri-ilmiöiden vaikutusten lisäksi Suomessa joudutaan varautumaan maan rajojen ulkopuolelta lähtöisin oleviin riskeihin. Ne lisäävät laajamittaisen maahantulon todennäköisyyttä sekä vaikuttavat mm. teollisuuden toimintaan ja huoltovarmuuteen.