Venäjän ilma-avaruusvoimat
Puolustushaaran tehtävä: taistella ilmatilassa ja avaruudessa.
Puolustushaaran jakautuminen toiminnoittain
- ilmavoimat
- ilmapuolustusjoukot
- avaruusjoukot
Ilma-avaruusjoukkojen vahvuus: 165 000 sotilasta
IVY-mailla yhdistetty ilmapuolustusjärjestelmä (Venäjä, Armenia, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan)
Lisää aiheesta
Ilmavoimilla on noin 1 200 taistelukonetta, yli 700 muuta lentokonetta ja yli 700 helikopteria:
- noin 150 pommikonetta (joista osa siis kuuluu myös strategiseen ydinpelotteeseen)
- vajaa 200 ilmataisteluun tarkoitettua hävittäjäkonetta
- runsas 400 monikäyttöistä rynnäkkö- ja hävittäjäkonetta
- noin 250 rynnäkkökonetta
- noin 20 ilmatankkaus- ja valvontakonetta
- noin 60 tiedustelukonetta
- lähes 700 kuljetus- ja koulukonetta
- runsas 700 helikopteria
Jokaisen sotilaspiirin johdossa on ilma-armeija.
Ilmapuolustusjoukkojen kokoonpanoon kuuluvat kaikissa sotilaspiireissä toimivat ilmatorjuntaprikaatit ja -rykmentit. Pääosin käytössä on S-300- ja S-400-järjestelmien versioita, Buk-järjestelmiä versioineen sekä Pantsir-järjestelmä. Järjestelmien pääosat on ryhmitetty tärkeimpien sotilaskohteiden suojaksi. Maavoimilla ja merivoimilla on omat ilmapuolustusjoukkonsa.
Jokaisen sotilaspiirin johdossa on ilma-armeija (Läntinen sp: 6. IlmaA, Keskinen sp: 14. IlmaA, Eteläinen sp: 4.IlmaA, Itäinen sp: 11. IlmaA).
Avaruusjoukkojen toiminnassa on kolme elementtiä:
- satelliitit
- maassa olevat tutkat
- ohjuspuolustus
Sotilaskäyttöön liittyviä satelliitteja on lähteiden mukaan noin sata. Käyttötarkoituksen mukaan niitä ovat viesti-, ennakkovaroitus-, paikannus-, sää- ja tiedustelusatelliitit. Lähinnä ohjushyökkäyksen ennakkovaroitukseen liittyviä tutkia on noin 10. Ohjuspuolustus sisältää sekä ilmatorjuntajärjestelmiä että ballististen ohjusten torjuntaan tarkoitettuja järjestelmiä. Näillä suojataan tärkeimpiä valtion strategisia kohteita.