Norjan arktinen politiikka ja Venäjä-suhteet

Norja on arktinen valtio ja Arktisen neuvoston jäsen. Pohjoisten alueiden kehittäminen on ollut hallituksen ulkopolitiikan painopiste vuodesta 2005 alkaen.

Norjan 200 meripeninkulman pohjoiselta merelliseltä talousvyöhykkeeltä on löytynyt sekä öljy- että maakaasuesiintymiä. Pohjoisten merialueiden energiaesiintymät ovat aiheuttaneet vuosikymmenien aikana Norjan ja Venäjän jännitteitä välillä. Kaksi vuotta Snøhvit-löydöksen jälkeen Venäjä löysi Barentsinmereltä 600 kilometriä Murmanskista koilliseen maailman suurimman merenalaisen kaasukentän. Norja ja Venäjä kiistelivät Barentsinmeren jakolinjasta 1970-luvulta lähtien, mutta pääsivät vuonna 2010 lopulta sopimukseen. Venäjän ns. Štokmanin kaasukentän tuotanto Barentsinmerellä ei kuitenkaan ole vielä alkanut.

Huippuvuorten saariryhmä ja aluevedet ovat kuuluneet Norjalle vuodesta 1920, jolloin solmittiin kansainvälinen Huippuvuori-sopimus. Tällä hetkellä sopimuksen ratifioineita maita on 46 ja sopimus antaa niille tiettyjä oikeuksia. Sopimusmaiden kansalaisilla on oikeus asettua Huippuvuorille, oikeus elinkeinotoimintaan sekä kalastus- ja metsästysoikeus. Sopijamaat eivät kuitenkaan ole hyödyntäneet oikeuksiaan lukuun ottamatta Venäjää, joka on harjoittanut saarilla hiilikaivostoimintaa 1920-luvulta saakka. Venäjän kaivostoiminta ei todennäköisesti ole kannattavaa, mutta sen avulla Venäjä ylläpitää läsnäoloa strategisesti merkittävällä alueella.

Vuoden 1920 sopimuksen mukaan Huippuvuoret ovat demilitarisoitu alue. Sopimus kieltää tukikohtien perustamisen ja kaiken sotilaallisen toiminnan. Ainoa sotilaallinen toiminta on ollut Norjan merivartioston ja merivoimien alusten käynnit Huippuvuorten vesillä.

Venäjä on toistuvasti haastanut Norjaa Huippuvuorten osalta. Lännen pakotelistalla oleva Venäjän silloinen varapääministeri Dmitri Rogozin vieraili Huippuvuorilla vuonna 2015, mikä aiheutti Norjan ulkoministeriön vastalauseen. Norjalaisten lähteiden mukaan maastopukuihin sonnustautuneita Venäjän erikoisjoukkojen sotilaita tunnistettiin sosiaalisesta mediasta Huippuvuorten pääsaarella vuonna 2018. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan arvosteli vuosina 2017 ja 2020 Norjan toimenpiteitä, jotka hän tulkitsi Venäjän kansalaisten liikkumisvapauden ja kalastusoikeuksien rajoittamiseksi Huippuvuorilla. Norjan ja Venäjän suhteita on myös kiristänyt Norjan puolustusvoimien vahvistaminen Norjan pohjoisimmassa Finnmarkin (Ruijan) läänissä.

Ukrainan sodan myötä on saatu viitteitä Venäjän tiedustelutoiminnan vahvistumisesta Norjassa. Norjassa on ryhdytty oikeustoimiin laitonta tiedustelutoimintaa vastaan. Huolimatta maiden suhteiden kiristymisestä on Norjan ulkoministeriöstä todettu, että meripelastus- ja luonnonsuojeluyhteistyötä Barentsin alueella on jatkettava.

Norjan Nato-suhde

Norjan puolustuksen laiminlyönti ennen toista maailmansotaa ja miehitysajan katkerat kokemukset osoittivat norjalaisille kouriintuntuvasti vahvojen puolustusvoimien merkityksen. Sodan jälkeen norjalaisten tuntemukset kiteytyivät sanontaan ”Aldri mer” (ei koskaan uudestaan). Norjan liittymisellä Natoon vuonna 1949 oli laaja kannatus, eikä jäsenyyttä ole vakavasti kyseenalaistettu sen jälkeenkään.

Nato-jäsenyyden kannatuksesta huolimatta Norja on asettanut moninaisia rajoituksia jäsenyydelle. Norja ei hyväksy maaperälleen pysyviä Nato-tukikohtia eikä muiden Nato-maiden pysyviä joukkoja. Maassa on kuitenkin ollut aikaisemmin Naton johtoesikuntia. Norja ei myöskään hyväksy ydinaseiden sijoittamista alueelleen eikä ydinaseilla varustettujen sota-alusten tukeutumista satamiinsa. Tästä huolimatta Norja on jäsenenä Naton ydinasesuunnitteluryhmässä (Nuclear Planning Group). Nato lakkautti Stavangeriin sijoitetun Joint Headquarters North -johtoesikunnan 2003, mutta samoihin tiloihin perustettiin Naton Joint Warfare Centre (JWC) -keskus. Keskuksella ei ole operatiivista tehtävää, vaan se vastaa Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnittelusta.

Norja ja EU

Norjalaiset ovat kaksi kertaa (1972, 1994) kansanäänestyksessä hylänneet jäsenyyden Unionissa taloudellisen omavaraisuuden perusteella, turvallisuuspoliittisten tekijöiden ollessa toissijaisia.

Norjan puolustusmateriaalituki Ukrainalle

Norjan tuki Ukrainalle on Pohjoismaiden merkittävin. Suuren taloudellisen tuen ohella Norja on toimittanut puolustusmateriaalia, myös suhteellisen uutta kalustoa.

• 22 M-109-telahaupitsia, ammuksia ja varaosia sekä ukrainalaisen henkilöstön koulutus Saksassa
• 8 Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua sekä 4 raivaus/hinausvaunua
• keskipitkän kantaman Kongsberg/Raytheon NASAMS -ilmatorjuntaohjusyksikköjä
• 4 000 kpl M72 (66 KES 75) -kertasinkoja
• 10 000 kpl tykistön 155 mm:n kranaatteja