Norjan arktinen politiikka ja Venäjä-suhteet

Norja on arktinen valtio ja Arktisen neuvoston jäsen. Norja tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella. Muutoksen myötä erityisesti Venäjän ja Kiinan vaikutus alueella on kasvamassa. Pohjoisten alueiden kehittäminen on ollut hallituksen ulkopolitiikan painopiste vuodesta 2005 alkaen.

Norjan 200 meripeninkulman pohjoiselta merelliseltä talousvyöhykkeeltä on löytynyt sekä öljy- että maakaasuesiintymiä. Pohjoisten merialueiden energiaesiintymät ovat aiheuttaneet vuosikymmenien aikana jännitteitä Norjan ja Venäjän välillä. Kaksi vuotta Snøhvit-löydöksen jälkeen Venäjä löysi Barentsinmereltä 600 kilometriä Murmanskista koilliseen maailman suurimman merenalaisen kaasukentän. Norja ja Venäjä kiistelivät Barentsinmeren jakolinjasta 1970-luvulta lähtien, mutta pääsivät lopulta vuonna 2010 sopimukseen. Venäjän ns. Štokmanin kaasukentän tuotanto Barentsinmerellä ei kuitenkaan ole vielä alkanut.

Huippuvuorten saariryhmä ja aluevedet ovat kuuluneet Norjalle vuodesta 1920, jolloin solmittiin kansainvälinen Huippuvuori-sopimus. Sopimuksen ratifioineita maita on 48 (myös Suomi), ja sopimus antaa niille tiettyjä oikeuksia. Sopimusmaiden kansalaisilla on oikeus asettua Huippuvuorille, oikeus elinkeinotoimintaan sekä kalastus- ja metsästysoikeus. Sopijamaat eivät kuitenkaan ole hyödyntäneet oikeuksiaan lukuun ottamatta Venäjää, joka on harjoittanut saarilla hiilikaivostoimintaa 1920-luvulta saakka. Venäjän kaivostoiminta ei todennäköisesti ole kannattavaa, mutta sen avulla Venäjä ylläpitää läsnäoloa strategisesti merkittävällä alueella.

Sopimuksen mukaan Huippuvuoret ovat demilitarisoitu alue. Sopimus kieltää muun muassa tukikohtien perustamisen ja alueen linnoittamisen. Norja on lisännyt suvereniteettiin kuuluvaa alueen valvontaa merivartioston ja merivoimien toimenpitein. Myös Venäjä ja Kiina ovat lisänneet aktiivisuuttaan saarten alueella.

Venäjä on toistuvasti haastanut Norjaa Huippuvuorten osalta. Lännen pakotelistalla oleva Venäjän silloinen varapääministeri Dmitri Rogozin vieraili Huippuvuorilla vuonna 2015, mikä aiheutti Norjan ulkoministeriön vastalauseen. Norjalaisten lähteiden mukaan maastopukuihin sonnustautuneita Venäjän erikoisjoukkojen sotilaita tunnistettiin sosiaalisesta mediasta Huippuvuorten pääsaarella vuonna 2018. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan arvosteli vuosina 2017 ja 2020 Norjan toimenpiteitä, jotka hän tulkitsi Venäjän kansalaisten liikkumisvapauden ja kalastusoikeuksien rajoittamiseksi Huippuvuorilla. Norjan ja Venäjän suhteita on myös kiristänyt Norjan puolustusvoimien vahvistaminen Norjan pohjoisimmassa Finnmarkin (Ruijan) läänissä.

Ukrainan sodan myötä on saatu viitteitä Venäjän tiedustelutoiminnan vahvistumisesta Norjassa. Norjassa on ryhdytty oikeustoimiin laitonta tiedustelutoimintaa vastaan. Vaikka Norjan ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet ja virallisia suhteita on rajoitettu, maiden meripelastus- ja luonnonsuojeluyhteistyö Barentsin alueella on jatkunut. Vuonna 2024 Norja sulki ainoan Venäjän vastaisen rajanylityspaikkansa (Storskog) turistiliikenteeltä.

Norjan Nato-suhde

Norjan puolustuksen laiminlyönti ennen toista maailmansotaa ja miehitysajan katkerat kokemukset osoittivat norjalaisille kouriintuntuvasti vahvojen puolustusvoimien merkityksen. Sodan jälkeen norjalaisten tuntemukset kiteytyivät sanontaan ”Aldri mer” (ei koskaan enää). Norjan liittymisellä Natoon vuonna 1949 oli laaja kannatus, eikä jäsenyyttä ole vakavasti kyseenalaistettu sen jälkeenkään.

Nato-jäsenyyden kannatuksesta huolimatta Norja on asettanut moninaisia rajoituksia jäsenyydelle. Norja ei hyväksy maaperälleen pysyviä Nato-tukikohtia eikä muiden Nato-maiden pysyviä joukkoja. Maassa on kuitenkin ollut aikaisemmin Naton johtoesikuntia. Norja ei myöskään hyväksy ydinaseiden sijoittamista alueelleen eikä ydinaseilla varustettujen sota-alusten tukeutumista satamiinsa. Tästä huolimatta Norja on jäsenenä Naton ydinasesuunnitteluryhmässä (Nuclear Planning Group). Nato lakkautti Stavangeriin sijoitetun Joint Headquarters North -johtoesikunnan 2003, mutta samoihin tiloihin perustettiin Naton Joint Warfare Centre (JWC) -osaamiskeskus. Keskuksella ei ole operatiivista tehtävää, vaan se vastaa Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan suunnittelusta.

Norja ja EU

Norjalaiset ovat kaksi kertaa (1972, 1994) kansanäänestyksessä hylänneet jäsenyyden Unionissa. Vuonna 2025 julkaistussa turvallisuusstrategiassaan Norja pitää panostuksia EU:n puolustusulottuvuuteen positiivisina maan turvallisuudelle. Norja kehittää yhteistoimintaa EU:n kanssa. Vuonna 2024 Norja sopi EU:n kanssa yhteistoiminnasta turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä.

Norjan tuki Ukrainalle

Norja tukee Ukrainaa ja lähialueita kokonaisvaltaisesti niin sanotun Nansen-ohjelman kautta. Taloudellinen tuki Ukrainalle on Pohjoismaiden merkittävin. Vuoden 2025 loppuun mennessä tuen kokonaismäärä vuodesta 2022 alkaen kohoaa noin 12 miljardiin euroon. Tästä puolustusalan tuki on noin 9 miljardia euroa. Alkuvaiheessa tukeen sisältyi suoraa materiaalitukea Norjan puolustusvoimien varastoista. Jatkossa tuki lisääntyy erityisesti suorissa materiaalihankinnoissa norjalaiselta puolustusvälineteollisuudelta sekä osallistumisesta kansainvälisiin materiaalihankintoihin.