Turvallisuus tarkoittaa valtiollisella tasolla maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. Laaja turvallisuuskäsite sisältää myös yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia koskevan ulottuvuuden.

Turvallisuuspolitiikka kattaa puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen, pääosin ulkopolitiikan ja osittain myös talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan (kuten sisäisen turvallisuuden) aloja.

Turvallisuuspolitiikka voidaan ymmärtää myös kattokäsitteeksi, jonka toiminnat ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus (eli puolustuspolitiikka), ja perustan muodostaa yhteiskunta, jonka toiminnat on turvattava.

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjat määritellään valtioneuvoston julkaisemissa selonteoissa kerran vaalikauden aikana.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on julkaistu viimeksi 2020. Siihen perustuva valtioneuvoston puolustusselonteko on julkaistu 2021.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (2020) mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

Kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään estämään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä luonnollisesti Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskuntien kehittämiseksi. Tavoitteena on vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi maailma.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjassa tapahtui keväällä 2022 historiallinen muutos. Sen aiheutti Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan ja Suomen tarve varmistaa kansallinen turvallisuutensa Venäjän uhkaa vastaan. Suomi luopui vuosikymmeniä kestäneestä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja hakeutui Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäseneksi.

Lue lisää valikosta Suomen Nato-jäsenyys (linkki).

Ukrainan sota toi merkittävän muutoksen myös Suomen perinteiseen asevientipolitiikkaan, jonka mukaan sotatarvikkeita ei ole viety sotaa käyviin maihin. EU päätti kuitenkin, että Ukrainaa oli tuettava myös asetoimituksilla. Aseiden viennin kieltäminen Ukrainalle palvelisi vain hyökkääjän eli Venäjän etuja. EU:n yhteisen linjan mukaisesti Suomi on toimittanut Ukrainaan humanitaarisen avun lisäksi runsaasti puolustusmateriaalia, yhteensä n. 1,2 miljardin euron arvosta. Suhteessa talouden kokoon (BKT) Suomen antaman kahdenvälisen avun määrä on Viron jälkeen toiseksi korkein.