Britannia on Euroopan merkittävin globaalia vaikutusvaltaa käyttävä valtio ja samanaikaisesti vahvasti sitoutunut Euroatlanttisen alueen turvallisuuteen. Britannian vaikutusvalta on erittäin merkittävää ja sisältää poliittista, taloudellista, sotilaallista, sosiaalista ja informaatiovaltaa. Britannialla on Euroopan vahvin soft ja hard power. Sotilaallisesti maa käyttää asevoimiaan aktiivisesti eri puolilla maailmaa osana pakotteellista ulkopolitiikkaansa, usein Yhdysvaltojen rinnalla.
Britannian turvallisuuspolitiikan peruselementtejä ovat erityissuhde Yhdysvaltoihin, Nato-jäsenyys ja vankka sitoutuminen Euroatlanttisen alueen turvallisuuteen sekä itsenäinen ydinasepelote. Erityissuhde Yhdysvaltoihin perustuu pitkään jatkuneeseen, molempia kansakuntia yhdistäviin tekijöihin kuten kieleen, kulttuuriin, kauppaan ja talouteen, brittien osallistumiseen Yhdysvaltojen rinnalla sotilasoperaatioihin eri puolilla maailmaa sekä sotilaalliseen läsnäoloon Naton kautta mm. Baltian maissa ja muualla Euroopassa.
Ydinpelotteen selkärangan muodostavat neljä Vanguard-luokan ydinkäyttöistä sukellusvenettä, yhdysvaltalaiseen teknologiaan perustuvat Trident II D-5 -ydinkärkiohjukset ja ydinaseisiin liittyvät tukitoimet. Britannia uudistaa ydinasepelotettaan korvaamalla Vanguard-luokan alukset uusilla Dreadnought-luokan ydinkäyttöisillä sukellusveneillä 2030-luvun loppuun mennessä. Lisäksi uudistetaan ydinaseita ja ydinasepelotteeseen liittyviä tukitoimia sekä infrastruktuuria. Ydinpelotteen uudistaminen saatetaan päätökseen 2030-luvun lopulla.
Britannia harjoittaa mittavaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Tärkeimmät foorumit ovat Nato, JEF-maaryhmä (10 valtiota), FIVE EYES -maaryhmän tiedusteluyhteistyö (Australia, Britannia, Kanada, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat), AUKUS-sukellusveneyhteistyö Britannian, Yhdysvaltojen ja Australian kanssa, GCAP-ilmapuolustusyhteistyö Britannian, Italian ja Japanin kanssa sekä toimiminen E3- (Britannia, Ranska ja Saksa) ja E5- (Britannia, Italia, Puola, Ranska ja Saksa) maaryhmissä. Tärkeimmät kahden- tai monenväliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset järjestelyt ovat yhteistyö Yhdysvaltojen ja Ranskan kanssa sekä yhteistyö Kansainyhteisön maiden kanssa.
Strateginen puolustusselonteko 2025
Britannian turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on perinteisesti ohjattu selonteoilla. Niitä on julkaistu pääasiassa hallituskausittain eli noin joka neljäs vuosi. 2020-luvun alun epävakaan sisäpoliittisen tilanteen ja pääministerien toistuvan vaihtumisen takia vuosina 2021–2023 julkaistiin kaksi puolustusselontekoa (Defence Command Paper 2021 ja Defence Command Paper Refresh 2023). Lisäksi julkaistiin kaksi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (Integrated Review 2021 ja Integrated Review Refresh 2023).
Uusin strateginen puolustusselonteko ”Strategic Defence Review – Making Britain Safer: secure at home, strong abroad 2025” antaa perusteet Britannian turvallisuusajattelulle, painopisteille ja puolustuksen kehittämiselle.
Selonteon otsikko kertoo sen merkittävimmän ja tärkeimmän sisällön. Oman maan ja alueen turvallisuutta sekä puolustusta vahvistetaan osana Natoa, sekä parannetaan kykyä voiman projisointiin ja asevoimien käyttöön oman alueen ulkopuolella. Asevoimia kehitetään terrorismin vastaisten sotien jälkeen vastaamaan valtiolliseen uhkaan laajamittaisessa ja pitkäkestoisessa sodassa. Lisäksi pyritään hyödyntämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä innovaatioita puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.
Selonteossa Venäjän todetaan olevan suurin uhka Euroatlanttisen alueen turvallisuudelle. Venäjän uhan arvioidaan olevan laaja-alainen ja sisältävän myös muita kuin sotilaallisia keinoja. Venäjän uhkaa korostaa sen tiivistyvä yhteistyö Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean kanssa.
Kiina on selonteon mukaan monimutkainen ja jatkuva haastaja, (a sophisticated and persistent challenge). Vastaaminen Kiinan pyrkimyksiin oman vaikutusvallan kasvattamiseksi edellyttää selonteon mukaan laaja-alaisia toimia yhdessä Britannian kumppanien ja liittolaisten kanssa.
Selonteko sisältää 62 laaja-alaista suositusta asevoimien kehittämiseksi. Britannian tulee kasvattaa puolustusmenojaan, kehittää maan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä, parantaa asevoimiensa iskukykyä sekä lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa saavuttaakseen teknologista etumatkaa.
