Britannia on aktiivinen globaali toimija ja samanaikaisesti vahvasti sitoutunut eurooppalaiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta. Eurooppalaisessa vertailussa Britannian turvallisuuspolitiikka on hyvin omintakeinen, vaikka linjauksissa on yhtäläisyyksiä Ranskan kanssa. Entisenä siirtomaavaltana Britannia on sitoutunut puolustamaan merentakaisia intressejään ylläpitämällä maailmanlaajuista tukikohtaverkostoa, joka laajuudessaan jää jälkeen ainoastaan Yhdysvalloista.
Britannian turvallisuuspolitiikan peruselementtejä ovat erityissuhde Yhdysvaltoihin, Nato-jäsenyys ja itsenäinen ydinasepelote. Erityissuhde Yhdysvaltoihin perustuu maiden perinteiseen sitoutumiseen Natoon sekä Britannian osallistumiseen Yhdysvaltojen rinnalla sotilasoperaatioihin esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa sekä sotilaalliseen läsnäoloon Naton kautta Baltian maissa ja muualla itäisessä Euroopassa.
Britannia korostaa ydinasepelotteensa itsenäistä päätäntävaltaa, mutta on valmis tarjoamaan sitä Euroopan puolustamiseen harkintansa mukaan. Britannia on päättänyt jatkaa ydinasepelotteen kehittämistä rakentamalla uuden ydinsukellusveneluokan korvamaan nykyiset alukset 2030-luvun alussa.
Brexitin jälkeen Britannia korostaa Euroopan alueen ulkopuolisia globaaleja suhteita ja kahdenvälisiä suhteita EU:n jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten maaryhmien (mm. JEF, Joint Expeditionary Force) kanssa. Jo ennen Brexitiä Britannia solmi kahdenväliset puolustussopimukset Ranskan kanssa vuonna 2010 ja Puolan kanssa vuonna 2017. EU-eron jälkeen seurasivat aiesopimus Viron kanssa vuonna 2021 ja kumppanuussopimukset Saksan Latvian, Tanskan, Belgian ja Kreikan kanssa. Sopimukset Viron ja Tanskan kanssa koskevat pääasiassa sotilaallista yhteistyötä Baltiassa.
Britannia on suhtautunut varauksellisesti EU:n sotilaalliseen yhteistyöhön, eikä halua siitä kilpailijaa Natolle. Britannia on kuitenkin ollut merkittävä joukkojen tuottaja Euroopan puolustukselle, ja tämä jatkunee myös EU:sta eroamisen jälkeen.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2021
Britannian turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on perinteisesti ohjattu selonteoilla, joita on julkaistu epäsäännöllisesti, noin joka viides vuosi. Edellinen, vuonna 2015 julkaistu ”Strategic Defence and Security Review” määritteli kansainvälisen terrorismin, kyberuhat ja epävakaat valtiot puolustuksen pääprioriteeteiksi. Selonteossa pyrittiin myös pysäyttämään puolustusmäärärahojen laskeva trendi.
Tuorein selonteko ”Global Britain in a Competitive Age. The Integrated Review on Security, Defence, Development and Foreign Policy” on yhteen asiakirjaan integroitu selvitys turvallisuudesta, puolustuksesta, kehitysyhteistyöstä ja ulkopolitiikasta.
Selonteossa määritellään Britannian keinoja turvallisuuden ja resilienssin vahvistamiseksi kotimaassa ja kansainyhteisössä. Venäjä nähdään akuutiksi uhaksi ja Kiina systeemiseksi haasteeksi. Ilmastonmuutos on Britannian kansainvälisten haasteiden ensimmäinen prioriteetti.
Vuoteen 2030 mennessä Britannia aikoo sitoutua syvällisemmin Kaakkois-Aasiaan ja siihen rajoittuvaan Tyynenmeren alueeseen pysyvämmällä läsnäololla verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin. Britannia solmi sotilaallisen yhteistyösopimuksen (AUKUS) Australian ja Yhdysvaltojen kanssa 2021. Sopimuksen mukaisesti Britannia ja Yhdysvallat tukevat Australiaa ydinkäyttöisten sukellusveneiden hankkimisessa. Tämän ohella Britannia vahvistaa tiedustelu- ja ulkopoliittista yhteistyötä ns. ”Five Eyes” -valtioiden kesken (Australia, Britannia, Kanada, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat).
