Ranskan asevoimat

Asevoimien vahvuus: 203 250 sotilasta, reservi 41 150 sotilasta

Santarmiston vahvuus: 101 500 sotilasta, reservi 30 300 sotilasta

Asevoimien tehtävät

  • Ranskan väestön, alueen ja etujen suojaaminen Manner-Ranskan alueella sekä merentakaisilla alueilla
  • ydinasepelotteen ylläpitäminen ja kehittäminen
  • Nato-liittolaisten puolustaminen asettamalla joukkoja liittokunnan joukkorakenteeseen
  • muiden viranomaisten tukeminen, myös merentakaisilla alueilla

Ranskassa otettiin käyttöön yleinen asevelvollisuus vuonna 1798. Kylmän sodan päättymisen jälkeiset geopoliittiset mullistukset asettivat kyseenalaiseksi Ranskan puolustuspolitiikan 1990-luvun alussa. Presidentti Chirac päätti vuonna 1996, että yleinen asevelvollisuus lakkautetaan ja siirrytään ammattiarmeijaan. Tätä koskeva laki hyväksyttiin vuonna 1997, ja viimeiset varusmiehet kotiutettiin vuonna 2002. Ranskassa otettiin käyttöön vapaaehtoinen asepalvelus vuonna 2015.

Ranskan nykyiset asevoimat koostuvat palkatuista sotilaista ja asevoimien ylläpitämistä reservijoukoista. Reservijoukoista tärkein on operatiivinen reservi, joka koostuu vapaaehtoisista ja valmiusvelvoitteen alaisista henkilöistä.

Ranskan asevoimilla on viisi strategista tehtävää

  • Tiedostaminen ja ennakointi tavoitteena strateginen ennakointi ja joukkojen operatiivisen valmiuden kehittäminen
  • Ydinasepelotteen ylläpitäminen tarkoituksena suojata Ranskan elintärkeitä etuja
  • Ranskan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden suojaaminen
  • Ulkomaantoimet Ranskan kansalaisten suojelemiseksi ulkomailla, Ranskan ja sen liittolaisten strategisten etujen puolustamiseksi ja kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi
  • Ennaltaehkäisy, joka sisältää kansallisten ja kansainvälisten normien kehittämisen, ihmiskaupan torjumisen, aseriisunnan ja rauhanrakentamisen

Asevoimien strategiset tehtävät ovat luonteeltaan ministeriöiden välisiä, mutta asevoimat vastaavat ensisijaisesti ydinasepelotteesta, maan väestön ja etujen puolustamisesta ja ulkomaaninterventioihin liittyvistä tehtävistä.

Vuosien 2019–2025 puolustussuunnittelukauden suurimmat materiaalihankkeet ovat strategisen ydinsukellusvenelaivaston modernisoinnin loppuunsaattaminen, uuden mannertenvälisen M51.3-ohjuksen käyttöönotto ja keskikantaman risteilyohjuksen (ASMPA) elinjaksopäivitys.

Maavoimien liikkuvuutta kehitetään vuosina 2019–2025 modernisoimalla 200 Leclerc-taistelupanssarivaunua ja hankkimalla puolet Scorpion-ohjelman uusista ajoneuvoista (450 kpl panssaroituja VBMR Griffon -miehistönkuljetusajoneuvoja, 75 kpl EBRC Jaguar -tiedustelupanssarivaunuja). Noin 1 000 vaunun hankinta on maavoimien suurin kalustohankinta 2020-luvulla. Uusilla vaunuilla korvataan yli 40 vuotta käytössä olleet VAB- ja AMX-10 RC -vaunut. Maavoimien ilmatoimintakykyä vahvistetaan hankkimalla 80 Eurocopter EC665 Tiger -taisteluhelikopteria ja 130 Airbus H225M Caracal -kuljetushelikopteria.

Merivoimien suorituskykyä kehitetään hankkimalla 10 ydinkäyttöistä SNA Barracuda –hyökkäyssukellusvenettä, joista ensimmäinen alus luovutetaan vuonna 2020.