Ranskan puolustusmenot ovat vuosikymmenien ajan olleet Euroopan suurimpien joukossa. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2024 oli hieman yli 2 prosenttia, mikä vastaa Naton suositusta. Puolustusbudjettia on korotettu vuosien 2019–2025 puolustussuunnittelukauden linjausten mukaisesti vuosittain noin 1,7 miljardilla eurolla. Vuoden 2022 jälkeen vuosittaiset korotukset puolustusbudjettiin ovat nousseet noin 3 miljardiin euroon.
Ranskan puolustuspolitiikan päämääränä on varmistaa väestön, alueen ja kansallisten etujen suojaaminen kaikenlaisilta aseellisilta hyökkäyksiltä sekä tavanomaisilta, hybridi- tai digitaalihyökkäyksiltä.
Ranskalla on kahden- ja monenkeskistä puolustusyhteistyötä monen Euroopan maan kanssa. Ranskalais-saksalainen prikaati on EU:n alaisuudessa toimivaan Eurocorps-armeijakuntaan liitetty yhtymä, joka perustettiin 1989.
Ranska ja Britannia solmivat vuonna 2010 ns. Lancaster House -sopimuksen tavoitteena luoda yhteinen prikaatitason joukko Combined Joint Expeditionary Force (CJEF). Joukko ei ole pysyvä, vaan se muodostetaan tehtävän mukaisesti. Joukkoa voidaan käyttää kahdenvälisissä operaatioissa tai Nato-, EU- ja YK-operaatioissa. Pitkällä aikavälillä on tarkoitus luoda yhteinen joukkojen esikunta Combined Joint Force Headquarters, CJFHQ. Sopimukseen kuuluu lisäksi puolustusmateriaaliyhteistyö, terrorismin vastainen taistelu ja ydinaseteknologinen tutkimusyhteistyö.
Ranskan asevoimat luovuttaa joukkoja ja johtamisresursseja Natolle. Ranska on suurimpia Naton NRF-valmiusjoukkoihin joukkoja luovuttava maa Espanjan, Saksan, Yhdysvaltojen, Britannian ja Turkin lisäksi. Naton NRF-joukkojen maakomponenttiin kuuluu Ranskan nopean toiminnan armeijakunnan esikunta) Lillessä. Komentaja on ranskalainen kenraaliluutnantti ja 85 %v esikuntahenkilöstöstä on ranskalaisia. Esikunta on suunniteltu johtamaan kansallista tai monikansallista 5 000–60 000 sotilaan operaatiota. Esikunta sai Naton korkean valmiusjoukon (HRF) sertifikaatin vuonna 2007.
Ranska osallistuu monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön EU:ssa. Se on asettanut joukkoja EU:n taisteluosastoihin (EUBG) kuuden kuukauden valmiusvuoroihin. Vuodesta 2017 alkaen Ranska on osallistunut EU:n puolustusjärjestelyjen kehittämiseen. Näitä järjestelyjä ovat EU-maiden välinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY/PESCO), Euroopan puolustusrahasto EDF (European Defence Fund) ja Brysselissä sijaitseva Military Planning and Conduct Capability (MPCC), joka on EU:n sotilasstrategisen tason operatiivinen suunnitteluelin.
Presidentti Macron teki syksyllä 2017 European Intervention Initiative (EI2) -aloitteen. Sen tavoitteena on luoda osallistujamaiden yhteinen strateginen toimintakulttuuri ja tilannekuva Nato-, EU-, YK- tai operaatiokohtaisen koalition operaatioon osallistumiseksi. Suomi liittyi EI2-aloitteeseen 2018.
