Ranskan puolustusmenot ovat vuosikymmenien ajan olleet eurooppalaisessa vertailussa kahden suurimman joukossa. Sotilaallisen maanpuolustuksen menojen osuus puolustusbudjetista vuonna 2023 ovat 43,9 miljardia euroa. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2023 on 2 prosenttia, joka vastaa Naton suositusta. Puolustusbudjettia on korotettu vuosien 2019–2025 puolustussuunnittelukauden linjausten mukaisesti vuosittain noin 1,7 miljardilla eurolla. Puolustusbudjetin korotus vuonna 2023 on 3 miljardia euroa.
Ranskan puolustuspolitiikan päämääränä on varmistaa väestön, alueen ja kansallisten etujen suojaaminen kaikenlaisilta aseellisilta hyökkäyksiltä sekä tavanomaisilta, hybridi- tai digitaalihyökkäyksiltä.
Ranskalla on kahden- ja monenkeskistä puolustusyhteistyötä monen Euroopan maan kanssa. Ranskalais-saksalainen prikaati on EU:n alaisuudessa toimivaan Eurocorps-armeijakuntaan liitetty yhtymä, joka perustettiin 1989.
Ranska ja Britannia solmivat vuonna 2010 ns. Lancaster House -sopimuksen tavoitteena luoda yhteinen prikaatitason Combined Joint Expeditionary Force (CJEF) -joukko. Joukko ei ole pysyvä, vaan se muodostetaan tehtävän mukaisesti. Joukkoa voidaan käyttää kahdenvälisissä operaatioissa tai monikansallisissa Nato-, EU- ja YK-operaatioissa. Pitkällä aikavälillä on tarkoitus luoda yhteinen joukkojen esikunta Combined Joint Force Headquarter, CJFHQ. Sopimukseen kuuluu lisäksi puolustusmateriaaliyhteistyö, terrorismin vastainen taistelu ja ydinaseteknologinen tutkimusyhteistyö.
Ranskan asevoimat luovuttaa joukkoja ja johtamisresursseja Naton sotilaalliselle rakenteelle. Ranska on suurimpia Naton NRF-valmiusjoukkoihin joukkoja luovuttava maa Espanjan, Saksan, Yhdysvaltojen, Britannian ja Turkin lisäksi. Naton NRF-joukkojen maakomponenttiin kuuluva Ranskan nopean toiminnan armeijakunnan (Le Corps de réaction rapide, CRR-FR) esikunta (HQ CRR-FR) sijaitsee Ranskan Lillessä. CRR-FR:n komentaja on ranskalainen kenraaliluutnantti, ja 85 % esikunnan henkilöstöstä on ranskalaisia. Esikunta on suunniteltu johtamaan kansallista tai monikansallista 5 000–60 000 sotilaan operaatiota. Esikunta sai Naton korkean valmiusjoukon (HRF) sertifikaatin vuonna 2007.
Ranska osallistuu monenkeskiseen puolustusyhteistyöhön EU:ssa. Se on asettanut joukkoja EU:n taisteluosastoihin (European Union Battle Group, EUBG) kuuden kuukauden valmiusvuoroihin yksin tai yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa vuosina 2005–2008, 2012, 2015, 2017 ja 2019. Vuodesta 2017 alkaen Ranska on osallistunut osin Britannian EU-eron seurauksena käynnistettyyn EU:n puolustusjärjestelyjen kehittämiseen. Näitä järjestelyjä ovat EU-maiden välinen pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY/PESCO), Euroopan puolustusrahasto EDF (European Defence Fund) ja Brysselissä sijaitseva Military Planning and Conduct Capability (MPCC), joka on EU:n sotilasstrategisen tason operatiivinen suunnitteluelin. MPCC:tä on kesäkuusta 2020 lähtien johtanut ranskalainen vara-amiraali.
Ranskan presidentti Macron teki syksyllä 2017 European Intervention Initiative (EI2)-aloitteen. Aloitteen tavoitteena on luoda osallistujamaiden välille yhteinen strateginen toimintakulttuuri ja tilannekuva Nato-, EU-, YK- tai operaatiokohtaisen koalition operaatioon osallistumiseksi. Työ Pariisissa sijaitsevassa päämajassa alkoi vuonna 2018. Suomi liittyi EI2-aloitteeseen marraskuussa 2018.
