Saksan määrittelemiä turvallisuuspoliittisia haasteita ja uhkia:
- rajat ylittävä terrorismi
- kyber- ja informaatioympäristön uhat
- valtioiden väliset konfliktit
- hauraat valtiot ja huono hallinto
- asevarustelu ja joukkotuhoaseiden leviäminen
- informaatio-, kuljetus-, huolto- ja kauppayhteyksien vaarantuminen
- ilmastonmuutoksen seuraukset
- hallitsematon maahanmuutto
- kulkutaudit ja pandemiat
Saksan turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennustettavaksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hybridiuhkat, arabimaailman poliittinen ja yhteiskunnallinen kuohunta, siitä seuranneet pakolaisvirrat, kasvanut terrorismin uhka ovat pakottaneet uudelleenarviointeihin. Kasvava haaste ovat tietoverkkohyökkäykset ja kyberrikollisuus. Saksan asevoimat joutuu torjumaan päivittäin 4 000–5 000 kyberhyökkäysyritystä.
Vuonna 2023 julkaistu hallituksen turvallisuusstrategia (Integrierte Sicherheit für Deutschland) käsittelee muuttunutta turvallisuusympäristöä ja siitä juontuvia johtopäätöksiä ja linjauksia Saksalle. Strategian osa-alueet ovat:
- puolustuskyky ja turvallisuusyhteistyö
- yhteiskunnan resilienssi
- vastuullisuus ja kestävä kehitys osana turvallisuuspolitiikkaa
Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (Weissbuch 2016) mukaan maan turvallisuuspoliittisten etujen mukaista on mm.:
- maan suvereniteetin ja kansalaisten suojaaminen
- liittolaisten alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja kansalaisten suojaaminen
- omien kansalaisten hyvinvointi, jota vauras talous ja vapaa maailmankauppa tuottavat
- Euroopan integraation syventäminen
- transatlanttisen kumppanuuden lujittaminen
Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteella on suuri merkitys Saksalle. Vaikka Saksa on Naton jäsenmaa, sotilaallinen pääliittolainen on Yhdysvallat. Saksa on puolestaan Yhdysvalloille tärkeä ennen kaikkea päätukeutumisalueena Lähi-idän ja Afrikan suunnan sotilaallisille operaatioille.
Saksassa on pysyvästi sijoitettuja Yhdysvaltojen joukkoja n. 40 000 sotilasta, joiden käytössä on lukuisia varuskuntia ja tukikohtia, pääasiallisesti Baijerissa. Saksassa ovat muun muassa Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen (USEUCOM) päämaja, Yhdysvaltojen Afrikan-joukkojen (USAFRICOM) päämaja, Euroopassa olevien Yhdysvaltojen maavoimien (USAREUR) esikunta, kaksi panssariprikaatia, mekanisoitu prikaati, helikopteriprikaati ja paljon tukiaselajijoukkoja. Lisäksi Saksaan on sijoitettu Euroopassa olevien Yhdysvaltojen ilmavoimien (USAFE) esikunta, ilma-armeijan esikunta, hävittäjälennosto ja ilmakuljetuslennosto.
Saksa osallistuu Naton pysyviin valmiusjoukkoihin (NATO Response Force, NRF) pitämällä 5 000 sotilasta jatkuvasti korkeassa valmiudessa ja vuorottelemalla muiden isojen Nato-maiden kanssa NRF:n ytimen muodostavan VJTF-valmiusjoukon maavoimakomponentin johtamisessa.
Saksa esitteli muille Nato-maille vuonna 2013 ns. kehysvaltiokonseptin (Framework Nations Concept, FNC). Sen pääajatuksena on Nato- ja kumppanimaiden sotilaallisten suorituskykyjen hyödyntäminen isompien Natomaiden eli ns. kehysvaltioiden johdolla. Saksa pyrkii FNC:n avulla parantamaan ja tehostamaan eurooppalaisten, erityisesti pienempien maiden asevoimien sotilaallisia kykyjä ja yhteistyötä suurten Nato-maiden asevoimien kanssa. Suomi liittyi FNC-yhteistyöhön 2018.
EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Saksan pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda Euroopan turvallisuus- ja puolustusunioni, mutta välttäen päällekkäisiä rakenteita Naton kanssa. EU:n valmiusosastoihin (Battle Groups) Saksa osallistuu jatkuvasti erikokoisilla joukoilla. Saksa on ollut aktiivinen myös EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan sisältyvän ns. pysyvän rakenteellisen yhteistyön (Permanent Structured Cooperation, PESCO) kehittämisessä.
Saksan puolustusmenot jäävät selvästi alle Naton määrittelemän minimitason (2 % BKT:sta), mutta Saksa on ilmoittanut pyrkivänsä siihen vuoteen 2031 mennessä. Kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta 2014, Saksa ryhtyi kasvattamaan puolustusmenojaan, mutta niiden BKT-osuus vuonna 2021 oli vain 1,5 %. Venäjän aloitettua täyden sodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022 Saksa päätti kehittää omaa puolustuskykyään 100 miljardin euron välittömällä lisäsatsauksella sekä noudattaa jatkossa Naton 2 %:n suositusta. Toistaiseksi tästä on näkyviä tuloksia ollut vain vähän.
