Ajankohtaista, huhtikuu 2025.

Terroristijärjestö Hamasin yllätyshyökkäys Gazasta Israeliin lokakuussa 2023 käynnisti uuden väkivaltakierteen Lähi-idässä. Israel aloitti massiiviset hyökkäykset Gazaan tuhotakseen sieltä toimivan Hamasin. Sotatoimet laajenivat Libanonin alueelle, kun Iranin tukema Hizbollah-järjestö aloitti sieltä rakettihyökkäykset Pohjois-Israeliin. Presidentti Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa 8.12.2024 muutti merkittävästi alueellista tasapainoa.

Yllätyshyökkäyksessä Israeliin 7.10.2023 Hamas surmasi yli 1 100 israelilaista siviiliä ja otti 250 panttivankia. Israel vastasi voimakkailla sotatoimilla, joiden tavoitteena oli Hamasin täydellinen tuhoaminen. Hamas on vuosien kuluessa rakentanut mittavan maanalaisen tukeutumisverkoston ja hyödyntää toiminnassa maanpäällistä infrastruktuuria. Israelin asevoimien hyökkäykset ovat raunioittaneet laajoja alueita Gazassa, ja kymmeniä tuhansia ihmisiä on kuollut. Tammikuussa 2025 Israel ja Hamas allekirjoittivat kolmivaiheisen tulitaukosopimuksen, jonka on tarkoitus johtaa pysyvään aselepoon ja israelilaisten panttivankien vapauttamiseen. Sopimusta on kuitenkin rikottu molemmin puolin, ja sen toteutuminen on epävarmaa.

Yhdysvaltojen uuden hallinnon aloitteellisuus on tuonut Lähi-idän tilanteeseen uuden piirteen. Siihen sisältyy mm. ehdotus Gazan alueen tyhjentämisestä väestöstä ja jälleenrakentamisesta Yhdysvaltojen johdolla.

Israelin hyökkäykset Länsirannalla ovat lisääntyneet. Israel on kohdistanut sinne ilmahyökkäyksiä ja määrännyt väestöä siirtymään toisille alueille.

Etelä-Libanonissa Hizbollah on ampunut satoja raketteja ja drooneja Israelin puolelle, ja Israel on vastannut ilmapommituksilla ja maahyökkäyksellä. Israel on myös onnistunut tuhoamaan Hizbollahin ylimmän johdon. Marraskuussa 2024 Israel ja Hizbollah tekivät aseleposopimuksen, mutta tulitaukoa on rikottu. Israel aikoo sopimuksesta huolimatta pitää pysyvästi viisi sotilastukikohtaa Etelä-Libanonissa.

Jemenin hallitusta vastaan kapinoivat huthit aloittivat iskut Israelia sekä Punaisella merellä liikkuvia länsimaisia kauppa-aluksia vastaan ja vaativat Israelia lopettamaan Gazan-hyökkäyksen. He ovat hyökänneet ohjuksin, raketein ja lennokein kymmeniä kauppa- ja sota-aluksia vastaan sekä mm. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tukikohtiin. Huthien hyökkäysten takia satoja kauppa-aluksia on ohjattu pidemmälle reitille Afrikan ympäri.

Vuonna 2023 käynnistyi Punaisen meren ja Adenin lahden merenkulun turvaamiseksi Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen operaatio Prosperity Guardian, johon osallistuu yli 20 maata. Suomi on lähettänyt kaksi sotilasta operaation esikuntaan. YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut huthien hyökkäykset (päätöslauselma 2722, tammikuu 2024).

Iran ja Israel ovat ajautuneet lähes avoimeen konfliktiin sen jälkeen, kun Israel teki huhtikuussa 2024 ilmaiskun Iranin konsulaattiin Damaskoksessa. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin johtohenkilöitä. Sen jälkeen Israel on surmannut Iranin tukemien Hamasin ja Hizbollahin tärkeimpiä johtohenkilöitä. Erikoisuutena oli hakulaitteiden avulla toteutettu isku, jonka kohteina oli lähes 3 000 Hizbollahin jäsentä. Israel ja Iran ovat tehneet toistuvia ohjusiskuja toistensa kohteisiin, ja tämän on arvioitu lisäävän kriisin eskalaation vaaraa.

Ns. Vastarinnan akseli (The Axis of Resistance) on epävirallinen koalitio, joka koostuu Iranin tukemista militanteista ja poliittisista järjestöistä mm. Libanonissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä ja Gazassa. Akselin tavoitteena on vaikeuttaa Israelin hyökkäyksiä sekä aiheuttaa Yhdysvalloille kustannuksia Israelin tukemisesta. Koalitio on myös tehnyt hyökkäyksiä Yhdysvaltojen joukkoja vastaan Irakissa. Iran on antanut akselille laajaa sotilaallista ja logistista tukea. Israelin ja Yhdysvaltojen viimeaikaiset sotilaalliset toimet ovat heikentäneet akselia.

Lähi-idän liennytyskehitys ennen vuotta 2023 sisälsi Israelin solmimat diplomaattisuhteet Jordanian, Egyptin, Sudanin, Bahrainin, Marokon ja Arabiemiraattien kanssa ns. Abraham Accords 2020 -sopimuksen perusteella. Näytti siltä, että myös Saudi-Arabia olisi liittymässä sopimukseen, mutta Hamasin hyökkäys ja Israelin vastatoimet Gazassa pysäyttivät tämän kehityksen.

Iranissa liennytys on voitu nähdä alueellisen voimatasapainon siirtymisenä Israelin ja Saudi-Arabian hyväksi. Iran on lisännyt tukeaan alueella toimiville kapinallisliikkeille riippumatta niiden uskonnollisesta suuntauksesta (Hamas ja Egyptin Muslimiveljeskunta sunneja, Hizbollah ja huthit shiioja).

Lähi-idän strateginen tasapaino on muuttumassa. Syynä ovat Iranin ja sen tukemien Hizbollahin ja Hamasin kokemat takaiskut sekä Assadin kukistuminen Syyriassa. Israel on vallannut YK:n puskurivyöhykkeen Golanin kukkuloilla ja miehittää aluetta. Pääministeri Netanjahun mukaan Israel ei salli Syyrian hallituksen joukkojen sijoittamista Damaskoksen eteläpuolelle ja vaatii useiden Syyrian provinssien demilitarisointia.

Lähteet: CNN, Wall Street Journal, Al-Jazeera, CBS News, Al-Monitor, The New Arab, The New York Times, Reuters, Bloomberg, BBC News, Sky News, AP, AFP, Institute for Study of War (ISW), Critical Threats (CT), International Crisis Group – CrisisWatch (ICG), Encyclopædia Britannica

”Vastarinnan akseli”. Lähde: Wikimedia Commons, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Axis_of_Resistance.svg

Israelin operaatioita Libanonissa helmikuussa 2025. Lähde: Institute for the Study of War (ISW) and Critical Threats (CT), https://www.understandingwar.org/backgrounder/iran-update-february-17-2025.

Israelin vaatima demilitarisoitu vyöhyke Syyriassa. Lähde: Institute for the Study of War (ISW) and Critical Threats (CT), https://www.understandingwar.org/backgrounder/iran-update-february-24-2025.