Maailman konfliktialueet vaihtelevat luonteeltaan ja ajankohtaiselta dynamiikaltaan. 1900-luvun aikana Euroopassa koettiin kaksi maailmansotaa, ja myös kylmä sota alkoi ja päättyi paljolti Eurooppa-keskeisesti. Itäisessä Aasiassa ja Afrikassa käytiin 1950-luvulta lähtien usean vuosikymmenen ajan erittäin tuhoisia sotia (erityisesti Korean ja Vietnamin sodat), jotka liittyivät lähinnä siirtomaiden vapautumisprosessiin ja kylmän sodan suurvaltaristiriitoihin. Silloisilla Itä-Aasian konfliktialueilla on nykyisin verraten rauhallista, ja Afrikassakin sodat ovat paljolti keskittyneet uusille alueille. Poliittisesti merkittäviä ja potentiaalisia konfliktialueita on syntynyt erityisesti Lähi-itään ja suurvaltojen vaikutuspiirien rajoille.

Meneillään olevan Ukrainan sodan seurauksena Lännen ja Venäjän välille on syntynyt laaja-alainen vastakkainasettelu. Sota on kulminoitunut poliittiseksi, sotilaalliseksi sekä taloudelliseksi välirikoksi. Sillä on suoranaisia vaikutuksia globaaliin vakauteen, Euroopan maiden sotilaallisen puolustukseen sekä Naton rooliin Euroopassa.

Valtioiden sisäiset konfliktit raunioittavat yhteiskuntia vuosikymmenien ajaksi. Miljoonia ihmisiä on joutunut lähtemään kotiseuduiltaan elinehtojen kurjistumisen vuoksi. YK:n tilastojen mukaan maailmassa on nykyisin noin 60 miljoonaa pakolaista tai kodeistaan lähtemään joutunutta ihmistä (refugees and other displaced persons). Heistä suuri osa on pakolaisina pitkäaikaisten konfliktien seurauksena, kuten viisi miljoonaa palestiinalaista, mutta parin viime vuoden aikana pakolaisten määrä on selvästi kasvanut.