Afrikan rooli

Afrikan asema kansainvälisessä politiikassa on perinteisesti painottunut ulkopuolisiin toimijoihin eikä Afrikan omaan rooliin. Afrikan mantereen ja Afrikan maiden asemaan kansainvälisissä suhteissa vaikuttaa se, että afrikkalaisten identiteetin kolmijakoisuus uhrina, sivustakatsojana tai toimijana.

Afrikka ”uhrina” korostaa maanosan heikkoa asemaa kansainvälisissä suhteissa. Afrikka ei ole saanut pysyvää edustusta YK:n turvallisuusneuvostoon tai merkittävää osuutta kansainvälisiin rahoituslaitoksiin kuten Maailmanpankkiin ja IMF:ään. Tämä johtuu kolonialismista ja muista historiallisista epäoikeudenmukaisuuksista.

Afrikan maita on syytetty usein ”sivustakatsojan” roolista, passiivisuudesta ja siitä, etteivät ne reagoi tapahtumiin, uhkiin tai tilanteisiin, esimerkiksi Ruandan ja Darfurin kansanmurhiin. Afrikka on kuitenkin edistänyt oikeuden ymmärtämistä ja konfliktien ratkaisua esimerkiksi Ruandassa ns. gacaca-kylätuomioistuinten kautta, jotka ovat edistäneet mahdollisuuksia konfliktien ratkaisuun ruohonjuuritasolla.

Afrikalla on myös ”toimijan” rooli. Se tarkoittaa toiminnan vapautta ja kykyä vaikuttaa omaan kohtaloonsa ja ympäristöönsä. Afrikka on pyrkinyt toimijana vaikuttamaan, mitä kuvaa iskulause ”Afrikkalaiset ratkaisut Afrikan ongelmiin”. On myös afrikkalaislähtöisiä kehitysohjelmia. Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) muuttaminen Afrikan unioniksi (AU) vuonna 2002 on parantanut Afrikan asemaa toimijana.

Afrikan merkitys

Viime vuosien kansainväliset jännitteet ja talouden epävakaus ovat vahvistaneet Afrikan kasvavaa strategista arvoa globaalisti toimiville suurille maille. Afrikan valtiot ovat olleet jo pitkään näkyvästi esillä näiden maiden ulkopolitiikassa, mutta mikään Afrikan maa ei pysty haastamaan Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän, Britannian, Ranskan ja muiden suurten maiden globaaleja tavoitteita.

Afrikan strateginen merkitys Yhdysvalloille ja Euroopalle kasvoi ”terrorismin vastaisessa sodassa” 2000-luvun alussa. Kiinan kiinnostus Afrikan manteretta kohtaan on voimakkaasti kasvanut. Afrikan maiden kauppa Kiinan kanssa on kasvanut 166 miljardiin dollariin.

Ukrainan kriisiin ja sotaan liittyvät YK-äänestykset osoittavat, että länsimaiden ja Afrikan valtioiden näkemysten välillä on selviä eroja siitä, miten kriisi ymmärretään poliittisesti. Vaikutusvallasta Afrikassa ja Afrikan tuesta kilpaillaan globaalisti tavalla, joka muistuttaa kylmän sodan aikakautta. Afrikan maita pidetään vaa’ankielivaltioina kamppailussa nykyisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta. Afrikan valtioita kuullaan vaikutusvaltaisten maiden ulkopolitiikan suunnittelussa. Näin pyritään saamaan niiden tukea globaalissa kilpailussa. Yhdysvallat on vuonna 2022 laatinut uuden strategian, joka koskee Saharan eteläpuolista Afrikkaa.

Afrikan maiden merkityksen kasvusta kansainvälisen politiikan kentällä kertoo sekin, että Egypti ja Etiopia on kutsuttu BRICS-yhteistyöhön (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) tammikuusta 2024 alkaen.