Burkina Fason vallankaappaus syyskuussa 2022 oli merkki siitä, että hallinto- ja turvallisuuskriisi Länsi-Afrikan Sahelin alueella syvenee. Burkina Fason vallankaappauksen seuraukset, samoin kuin Malin 2020 ja 2021 vallankaappaukset, ovat vähentäneet terrorismin vastaisten operaatioiden painetta ja luonet edellytyksiä salafi-jihadistiliikkeen laajentumiselle.

Mali on kohdannut lisääntynyttä epävakautta peräkkäisten vallankaappausten seurauksena, jotka ovat merkittävästi heikentäneet alueellisia terrorismin vastaisia toimia. Armeija kaatoi siviilihallituksen elokuussa 2020 ja myös siirtymäkauden hallituksen toukokuussa 2021. Mali vetäytyi toukokuussa 2022 Sahelin yhteisistä terrorismin vastaisista joukoista, jotka oli muodostettu rajat ylittävän koordinoinnin mahdollistamiseksi.

Sotilasjuntan päätös palkata venäläisen Wagner-ryhmän palkkasotilaita vuonna 2021 heikensi nopeasti suhteita Ranskaan ja muihin Euroopan maihin. Kumppanuuden heikkeneminen vauhditti ja laajensi Ranskan joukkojen ja joidenkin eurooppalaisten erikoisoperaatiojoukkojen suunniteltua vetäytymistä Malista elokuussa 2022. Malin juntta asetti myös ilmatilarajoituksia jäljellä oleville YK:n rauhanturvaoperaatiossa oleville eurooppalaisille joukoille, mikä on aiheuttanut näiden joukkojen operaatioiden keskeyttämisen ja osittaisen vetäytymisen. Lähtevät eurooppalaiset kumppanit ottavat mukaansa kriittistä tiedustelu- ja valvontakykyä sekä medevac-palveluja.

Wagner-palkkasoturien saapuminen lisäsi myös siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa Malin konfliktien koettelemilla alueilla. Juntan kerrotaan maksavan Wagnerille 10 miljoonaa dollaria kuukaudessa sotilaallisen koulutuksen ja suojelun järjestämisestä Malin korkeille virkamiehille.

Uusi Burkina Fason juntta hakee erilaisia turvallisuuskumppaneita, millä voi olla samanlaisia vaikutuksia terrorismin vastaisiin toimiin kuin Malin vallankaappauksilla. Venäjän tiedotusoperaatiot Sahelissa ovat lisänneet pitkään jatkuneita mielenosoituksia Ranskaa vastaan ja lisänneet Venäjä-mielisiä tunteita.

Venäjän lisääntynyt osallistuminen haastaa kansainvälisen terrorisminvastaisen tuen. On arvioitu, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 sekä siihen liittyvä Wagner-ryhmän aseman ja roolin mahdollinen muuttuminen vuoden 2023 lopussa muuttaa tilannetta. Burkina Fason juntta on myös muuttanut kantaansa Venäjä-suhteisiin ja ilmoittanut, että se haluaa yhteistyötä kaikkien muidenkin kumppanien kuten Yhdysvaltojen kanssa.

Burkina Fason vallankaappaus uhkaa myös Nigerin ja Burkina Fason välistä terrorismin torjunnan koordinointia, joka on lisääntynyt vuonna 2022. Niger ja muut alueelliset kumppanit asettivat pakotteita Malille ja Guinealle niiden vallankaappausten jälkeen nopeuttaakseen paluuta siviilihallintoon. Burkina Fason ja Venäjän vahvempi suhde mutkistaa suhteita Nigeriin, jossa on amerikkalaisia ja ranskalaisia joukkoja. Burkina Fason juntta on kuitenkin toistaiseksi yrittänyt ylläpitää alueellisia siteitä pitämällä kiinni lupauksestaan, että se palauttaa perustuslaillisen järjestyksen.

Heikko ja militarisoitu hallinto heikentää siviilien ja armeijan välisiä suhteita ja auttaa salafi-jihadistiliikettä laajentumaan Sahelissa. Malin juntta on sallinut siviileihin kohdistuvat sotilaalliset väärinkäytökset. Wagnerin läsnäolo on pahentanut tilannetta.

Sotilaallinen vastaus JNIM- ja ISGS-terroristiryhmille lisää jihadistien värväystä ja tunkeutumista Sahelin yhteisöihin. Ryhmät ovat jo julkisesti vastanneet Wagnerin julmuuksiin saadakseen legitiimiyttä ja esiintyvät paikallisten ihmisten suojelijoina.

JNIM on myös toteuttamassa operaatiota, joka on edennyt pitkälle Burkina Fason yhteyksiin pohjoiseen. Ryhmä on katkaissut pääteitä, lujittanut maaseutualueiden hallintaa ja piirittänyt asutuskeskuksia pohjoisen Burkina Fason alueella. Jatkuva piiritys on pakottanut kaupunkeja humanitaarisen katastrofin partaalle ja lisännyt tyytymättömyyttä turvallisuusjoukkoihin. Tämä johti syyskuun 2022 vallankaappaukseen.

Burkina Fason turvallisuuden heikentyminen mahdollistaa sen, että salafi-jihadistiryhmät voivat tehostaa laajentumistaan Guinean lahden valtioihin. Ryhmät ovat tehostaneet hyökkäyksiä rannikkovaltioissa vuoden 2021 alusta lähtien. JNIM lisäsi hyökkäyksiä Norsunluurannikolle vuoden 2021 alussa, hyökkäsi Beninissä ensimmäisen kerran vuonna 2021 ja sanoi hyökänneensä Togossa heinäkuussa 2022. Salafi-jihadistiryhmät käyttävät Burkina Fason reunamilla olevia suoja-alueitaan keskeisinä kauttakulkupisteinä rajat ylittäville operaatioilleen rantamaihin. Vähentynyt terrorisminvastainen yhteistyö ja jatkuvat turvallisuustyhjiöt Malin ja Burkina Fason reuna-alueilla antavat militanteille mahdollisuuden suorittaa rajat ylittäviä operaatioita helpommin näissä maissa.

Guinean lahden valtioilla on samoja sisäisiä haasteita, joita salafi-jihadistiryhmät ovat hyödyntäneet Sahelin alueella. Rannikkovaltiot eivät ole kyenneet tukahduttamaan alkavia salafi-jihadistikapinoita reuna-alueillaan.

Nigerissä tapahtui sotilasvallankaappaus heinäkuussa 2023. Sotilaat pidättivät presidentti Mohamed Bazoumin ja ilmoittivat syrjäyttävänsä demokraattisesti valitun hallituksen. Vallan kaappasi kenraali Abdourahamane Tchiani, joka oli aiemmin presidentin henkivartiokaartin komentaja. Nigerin länsisuhteet heikkenivät, muuan muassa Ranska veti kaikki diplomaattinsa ja sotilaansa pois maasta vuoden 2023 lopussa. Tammikuussa 2024 maata johtava sotilasjuntta vieraili Moskovassa ja sopi taloudellisten ja sotilaallisten suhteiden syventämisestä.

Madagaskarin saarivaltiossa tapahtui sotilasvallankaappaus lokakuussa 2025. Asevoimien CAPSAT-eliittijoukot syrjäyttivät maata vuodesta 2019 hallinneen presidentti Andry Rajoelinan. Uudeksi presidentiksi nimitettiin CAPSAT-joukkojen komentaja, eversti Michael Randrianirina, joka ensi töikseen aloitti neuvottelut sotilasyhteistyön tiivistämisestä Venäjän kanssa.

Tammikuussa 2024 Niger, Mali ja Burkina Faso erosivat Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS:sta ja ilmoittivat perustaneensa oman Sahelin alueen liittouman (Alliance of Sahel States, AES), sekä vähentävänsä yhteistyötään lännen kanssa. Jatkossa maat tiivistävät turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä Venäjän kanssa.