Putinin ja Kremlin tavoitteita

Venäjän 24.2.2022 Ukrainaan aloittaman aseellisen hyökkäyksen taustalla on tunnistettavissa usean vuoden Kreml-johtoinen poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen sekä informaatiovaikuttamisen kampanja, joka henkilöityi presidentti Putiniin. Venäjän tavoitteena on sen suurvalta-aseman palauttaminen sekä yksipuolisesti määritetyn Venäjän turvallisuusedun saavuttaminen kaikilla kampanjan osa-alueilla, myös sodankäynnin keinoin. Ukrainassa tavoitteiden saavuttaminen pyritään varmistamaan voimakkaalla asevaikutuksella hävittämällä maan infrastruktuuri siviiliuhreista välittämättä.

Strategisen ”yllätyksen” aikaikkuna vuonna 2021

Venäjä kehitti edellytyksiä asevoimien käytölle vuodesta 2014 alkaen.  Venäjä mm. muodosti Itä- ja Koillis-Ukrainan rajalle sekä Krimille uusia asevoimien joukkoryhmiä reserveineen. Myös Mustanmeren laivastoa vahvistettiin. Venäjän asevoimat toteutti vuodesta 2013 lähtien viisi strategisen tason harjoitusta Ukrainan läheisyydessä. Alemman johtoportaan eli sotilaspiirien harjoituksia on vuodesta 2014 lähtien järjestetty noin kymmenen.

Aikaikkuna Venäjän Ukrainan vastaiselle operaatiolle avautui syksyllä 2021. Länsimaiden poliittinen ja sotilaallinen huomio sitoutui niiden Afganistanista poistumiseen. Tätä ennen Venäjä oli hionut puolustushaarojen yhteistoimintaa ja testannut johtamis- ja asejärjestelmiään Syyrian sodassa. Noin 200 000 miehen vahvuinen ZAPAD 2021 -sotaharjoitus Ukrainan vastaisella rajalla kohotti Venäjän asevoimien strategisen hyökkäyksen valmiuden korkealle. Lännessä ei uskottu Venäjän ryhtyvän sotatoimiin ennen kuin vasta muutama päivä ennen hyökkäystä. Strateginen yllätys sinetöitiin informaatio- ja kyberoperaatioilla.

Kremlissä arvioitiin Yhdysvaltojen toimet Venäjää vastaan vähäisiksi. Kiinan tuki Venäjälle varmistettiin mm. aikauttamalla operaation aloittaminen Pekingin talviolympialaisten jälkeen. Ranskan ja Britannian sisäpoliittisten haasteiden vuoksi niiden ei arveltu tuovan ongelmia. Saksan uuden liittokanslerin ulkopoliittista varovaisuutta hyödynnettiin täysimääräisesti.  Venäjän valttikorttina oli lisäksi Euroopan riippuvuus venäläisestä tuontienergiasta. Lisäksi Venäjän taloudelliset edellytykset sodan aloittamiseen olivat hyvät.

Venäjä aloitti hyökkäystä edeltävän informaatiokampanjansa jo syksyllä 2021. Tavoitteena oli Ukrainan eristäminen lännestä sekä myönnytysten saaminen Itä-Ukrainassa. Ukraina ja länsi kokosivat kuitenkin nopeasti rivinsä, joten uhkaus sotavoiman käytöstä ei johtanut myönnytyksiin.

Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen strategiset tavoitteet 24.2.2022

Ensivaiheessa Venäjä pyrki Ukrainan puolustuksen avainkohteiden haltuun ottamiseen sekä sen valtiojohdon avaintoimintojen ja -henkilöiden eliminoimiseen. Ukrainan sotilaallinen puolustus ei kuitenkaan ollut yllätettävissä, eikä hyökkääjä saavuttanut strategisen iskun lamauttavaa kokonaisvaikutusta. Venäjä epäonnistui kaappauksen omaisessa toiminnassaan Ukrainan valtiojohdon lamauttamiseksi.

Maavoimat jaettiin useaan hyökkäyssuuntaan ilman strategista painopistettä. Käytössä ei ollut toista hyökkäysporrasta, joka olisi mahdollistanut menestyksen jatkamisen, ei myöskään reservejä kriittisen taistelun voittamiseksi. Venäjä eteni etelässä Dnepr-joelle ja Hersonin alueelle sekä pohjoisessa Kiovan länsipuolelle, mutta kärsi suuria henkilö- ja materiaalitappioita. Puolustushaarojen yhteisvaikutus jäi vähäiseksi, koska ilmavoimien tuki puuttui. Tiedustelussa epäonnistuttiin, esimerkiksi ukrainalaisten maapuolustustahto oli arvioitu liian alhaiseksi. Puolustajan menestys sekä hyökkääjän kohdistama brutaalius Ukrainan siviiliväestöön vahvistivat ukrainalaisten taistelutahtoa.

Ukraina hyödynsi menestystä informaatiosodassa mm. some-kanavia käyttäen. Presidentti Zelenskyi on osoittanut vahvaa johtajuutta. Häneen on henkilöitynyt maan rajojen ulkopuolelle suunnattu ”win hearts and minds” -kampanja.  Toisin kuin Venäjä oli arvioinut, länsimaat ovat tukeneet Ukrainan sotaponnisteluja poliittisesti, taloudellisesti, humanitaarisesti sekä toimittamalla runsaasti sotavarustusta. Vastaavasti Venäjään on kohdistettu ennennäkemättömän laaja-alaiset taloudelliset ja henkilöpakotteet, ja maa on eristetty kansainvälisestä yhteisöstä.

Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen strategiset tavoitteet elokuussa 2023

Virallisesti Venäjä toteuttaa edelleen ”sotilaallista eritysoperaatiota”, eikä sodanjulistusta ole annettu. Odessan kaupunki on edelleen Ukrainan hallinnassa, mutta Venäjän lähiajan tavoitteiksi on arvioitu Ukrainan eristäminen Mustanmeren ranta-alueelta, Luhanskin ja Donetskin alueiden valtaaminen kokonaan sekä maayhteyden varmentaminen miehitetylle Krimille. Brutaalilla asevaikutuksella siviilikohteita vastaan on pyritty Ukrainan henkisen selkärangan katkaisuun. Rintamalinjojen takana olevia sotilas- ja siviilikohteita on tuhottu siviiliuhreista piittaamatta. Valloitetuilla alueilla on syyllistytty siviileihin sekä sotilaisiin kohdistuneisiin sotarikoksiin. Arvioita Venäjän asevoimien alhaisesta moraalista on esitetty laajasti.

Venäjän pidemmän ajan tavoitteeksi on arvioitu Ukrainan poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen länsi-integraation estäminen.

Sotatapahtumat

• Suursotaa edeltäneet vaiheet
  • Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa vuonna 2014
  • Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan neuvottelemat Minskin sopimukset (I ja II) eivät tuoneet rauhaa, mutta loivat edellytyksen asemasodalle Itä-Ukrainassa vuosiksi 2015–2022.
  • Vuodenvaihteessa 2021–22 Venäjä yritti painostaa länttä myöntymään turvallisuusvaatimuksiinsa ja jatkoi joukkojen keskittämistä Ukrainan vastaisille rajoille.
• Suursodan vaihe 1
  • Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä helmikuussa 2022 tavoitteenaan murtaa nopeasti Ukrainan puolustus useassa suunnassa ja vallata Kiova. Tämän suunnan hyökkäys aloitettiin Dnepr-joen molemmin puolin pohjoisesta, ja siihen liittyi maahanlaskujoukkojen operaatio Hostomelin lentokentän valtaamiseksi,
  • Samaan aikaan Venäjä hyökkäsi Luhanskin ja Donetskin rintamilla asemasodan maantieteellisellä alueella.
  • Koillisesta hyökättiin Harkovan alueelle, ja samalla tämä hyökkäys yhdisti Kiovan itäpuolen ja Luhanskin alueen hyökkäykset suuntautuen siihen saumaan.
  • Edelleen hyökättiin Asovanmeren rantaa pitkin Mariupolin suuntaan.
  • Lisäksi yksi hyökkäyskiila suuntautui Krimiltä Hersonin alueelle ja tällä pyrittiin ja päästinkin yhteyteen Asovanmeren rantahyökkäykseen sekä Donetskin alueen hyökkäykseen, jolloin muun muassa Mariupol saatiin saarrettua.
  • Suurhyökkäys kesti Kiovan osalta noin kuukauden, jonka jälkeen Venäjä vetäytyi Kiovan saarrosta. Muualla tilanne säilyi suunnilleen ennallaan. Venäjä sai vallattua lähes kolme kuukautta piirittämänsä Mariupolin toukokuun lopulla.
• Suursodan vaihe 2
  • Kesän ”hiljaiselon” jälkeen syyskuussa Ukraina aloitti hyökkäyksen Harkovan alueella ja Venäjän vetäytyessä osittain jopa kaoottisesti sai vallattua takaisin koko Harkovan alueen, ja rintamalinja vakiintui suunnilleen Luhanskin rajalle.
• Suursodan vaihe 3
  • Loka-marraskuussa Hersonin alueella Ukraina asetti painetta Dnipro-joen länsirannalla (pohjois-) olleille venäläisjoukoille. Venäjä päätti vetää joukkonsa joen toiselle puolelle, koska niiden huolto ja tukeminen olisivat muodostuneet hankaliksi Ukrainan hyökkäysten kiihtyessä. Vaihe kulminoitui presidentti Zelenskyin vierailuun vapautetussa Hersonissa 14.11.2022
• Suursodan vaihe 4
  • Venäjä pyrki romahduttamaan Ukrainan kansalaisten elinmahdollisuudet talven aikana iskien energiainfrastruktuuriin sekä summittaisiin siviilikohteisiin. Tavoitteena oli todennäköisesti pyrkimys lopettaa kansan tuki Ukrainan sotatoimille.
  • Samoihin aikoihin alkoi kuukausia kestävä operaatio Donetskin alueella: Bahmutin valtaus sekä taistelut muuallakin Donetskin ja Zaporižžyan alueilla. Suurta menestystä ei tapahtunut, ja kesään 2023 tultaessa Bahmut joutui Venäjän haltuun. Pikkukaupungista taisteltiin yhdeksän kuukautta.
• Suursodan vaihe 5: Ukrainan kauan odotettu vastahyökkäys
  • Vastahyökkäys käynnistyi eri lähteiden yhteenvetona noin 4.6.2023.
  • Alussa varsinkin kaksi toimintatapaa:
    • Vaikuttaminen Venäjän joukkojen syvyyteen: tykistöön, logistiikkaan ja johtamiseen
    • Tunnusteluhyökkäykset lähes koko rintaman pituudelta
  • Pääsuunniksi vaikuttavat valikoituneen itä ja etelä. Bahmutia pyritään saartamaan, etelässä pyritään Melitopolin/Mariupolin suuntiin.
  • Venäjä tekee myös omia hyökkäyksiään esim. Luhanskin pohjoisosissa, mikä sitoo Ukrainan joukkoja.
  • Ukraina on lisännyt iskujaan syvemmälle, Krimin silloille, Krimin ja mantereen silloille, Moskovaan, tärkeään Novorossiiskin satamaan sekä useisiin muihin kohteisiin Venäjällä.
• Sodan päättyminen ei näköpiirissä, koska Ukraina pitää kiinni tavoitteestaan saada Venäjän joukot pois kaikilta sen miehittämiltä alueilta. Länsi pääosin tukee tätä Ukrainan tavoitetta ehtona neuvottelujen aloittamiselle.

Ulkomainen apu Ukrainalle

Ukraina on saanut henkistä, taloudellista ja materiaalista apua merkittävässä määrin. Apu on jakautunut humanitaariseen, yhteiskunnan selviämiseen tähtäävään tukeen sekä sotilaalliseen tukeen. Sotilaallinen tuki on sisältänyt sekä materiaalia että koulutusta. Koulutusta on järjestetty sekä Ukrainassa että muualla, lähinnä Euroopassa. Materiaalituki on ollut sekä kalustoa että ampumatarvikkeita. Ukraina on moneen otteeseen ilmoittanut tarpeitaan, ja keskeinen tuen koordinointiryhmä on ollut ns. Ramsteinin ryhmä, joka perustettiin Naton puitteisiin. Toinen merkittävä yhteisponnistus on ollut EU:n EPF-hanke (European Peace Facility).

Kokonaisuudessaan tuen arvo on toukokuuhun 2023 mennessä ollut useita kymmeniä miljardeja euroja. Suurin tukija on ollut Yhdysvallat, jonka osuus on noin 36 miljardia. Muita tukijoita ovat muun muassa:

• Britannia, noin 5 miljardia euroa
• EU, noin 5 miljardia euroa
• Saksa, noin 4 miljardia euroa
• Ranska, noin 2 miljardia euroa
• Suomi, yli miljardi euroa
• Ruotsi, yli miljardi euroa
• Kanada, noin miljardi euroa

Tuen toteutuminen vuosien 2022–2023 aikana oli vaihtelevaa ja epäsystemaattista. Usein pohdittiin, mitä tukea voidaan toimittaa ilman, että provosoidaan Venäjää. Kaikki esteet kuitenkin lopulta ylitettiin, ja jopa suuri vääntö panssarivaunuista kääntyi tueksi ja toimituksiksi Ukrainalle, tosin ei suunnitellussa määrin. Viimeisimmässä vaiheessa on keskusteltu vakavasti F‑16-hävittäjien toimittamisesta Ukrainalle, ja lentäjien koulutus on jo aloitettu.