Venäjällä on Kansallisen hyvinvoinnin rahasto, jonka koko on vuoden 2022 alusta supistunut ruplamääräisesti noin kolmannekseen ja on vuoden 2025 lopulla noin 40 miljardia euroa. Rahaston koko vastaa hieman vajaa 10 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Rahastolla rahoitetaan julkisen talouden menoja, ja se on toiminut puskurina esimerkiksi öljyn hinnan laskiessa jyrkästi tai koronapandemian aikana.

Liittovaltion budjetin alijäämä on kasvussa, mutta se pystytään kattamaan mm. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoilla. Venäjä on edelleen hyvin alhaisen julkisen velan maa. Vuoden 2022 lopussa julkinen velka kaikkiaan oli noin 12 % bruttokansantuotteesta.

Venäjän talous on hyvin riippuvainen raaka-aineiden, erityisesti raakaöljyn ja maakaasun viennistä. Venäjän luonnonvaraministeriön mukaan 60 % maan bruttokansantuotteesta on tullut raaka-aineiden viennistä. Länsi-Euroopan ja muiden pakotteisiin yhtyneiden maiden ”poistuttua” asiakaskunnasta Venäjä on joutunut etsimään uusia asiakkaita ja saa asetetun hintakaton myötä yhä vähemmän tuloja fossiilisista raaka-aineistaan. Vientiä on pyritty lisäämään erityisesti Kiinaan, Intiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Öljynviennin ”varjolaivasto” ja länsimaiden asettama öljyn hintakatto ovat keskeisiä Venäjän talouteen vaikuttavia seikkoja. EU:ssa on päätetty luopua Venäjän kaasun tuonnista vuoden 2027 loppuun mennessä, ja Venäjän öljyn vientiä pyritään rajoittamaan ”varjolaivastoon” puuttumalla.

Venäjän talouden arviointi on vaikeaa, mikä johtuu muun muassa talouden siirtämisestä sotatalouden suuntaan (mikä ei palvele normaalia kulutukseen perustuvaa taloutta) sekä pakotteista ja niiden lisäämisestä koskemaan mahdollisesti kolmansia maita, joiden kautta Venäjän arvioidaan pyrkivän kiertämään pakotteita. Samaan vaikean arvioinnin kategoriaan asettuu ruplan kurssi. Sen määrittyminen on osin keinotekoista, koska se riippuu Venäjän keskuspankin toimista. On myös monia eri näkemyksiä siitä, miten esimerkiksi kurssin heikkeneminen kokonaisuutena vaikuttaa Venäjällä. Varmaa on vain se, että se heikentää tavallisten venäläisten ostovoimaa ainakin ulkomailla.